Tälle sivulle on kerätty tietoa ja materiaalia päättyneistä hankkeista.

uuma

Uusia työhyvinvoinnin ylläpitämisen ja tukemisen malleja Etelä-Pohjanmaalle palveluja järjestävän verkoston yhteistyönä

– UUMA 1.12.2011–30.3.2015

Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia työkykyä ylläpitäviä ja parantavia malleja, joita voidaan soveltaa erilaisilla työpaikoilla.  Tavoitteena on myös kehittää mittareita, joilla arvioidaan mallien toimivuutta.  Tavoitteena on edelleen luoda toimijoiden välille työhyvinvoinnin benchmarking-verkosto sekä hyödyntää kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja.


Hankkeen toteuttajia ovat Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikkö ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö.

Projektipäällikkö, YTT Riikka Kivimäki, Tampereen yliopisto riikka.h.kivimaki(at)uta.fi.

Rahoittajat: Pihkahovisäätiö, Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus ESR-ohjelman varoista, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen seutukunnan elinkeinojaos (Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua, Seinäjoki) ja Alavuden kaupunki.

Aineistoja

Käsikirja (pdf): Yhteistyöllä uusia työhyvinvoinnin edistämisen malleja (2015)

Artikkeli Käsikirja tarjoaa malleja palvelusuhteen parantamiseen, kesäkuu 2015

Blogi 25.3.2015

Lehdistötiedote 24.3.2015

Blogi 11.12.2014

Hankkeen seminaari 10.12.2014, aineistot löytyvät täältä.

Lehdistötiedote 19.9.2013.

Lehdistötiedote 4.12.2014

Artikkeli: Ikääntyvien yksinäisyyden riskit syntyvät jo työelämässä

Esittelykalvot (pdf)

Esittely: Työterveysyhteistyön uudet mallit

Tiivistelmä

Toimintatapana työpaikkalähtöinen kehittäminen ja yhdessä oppiminen

Hankkeeseen on sitoutunut neljä eteläpohjalaista työterveyshuoltoyksikköä. Projektin toimintatapana on yhdessä oppiminen. Työterveyshuoltoyksiköiden, niiden asiakasyritysten sekä hankkeen asiantuntijoiden yhteisissä verkostotapaamisissa pohditaan keinoja miten työterveyshuollon ja asiakasyrityksen yhteistyössä  löydettäisiin ennaltaehkäiseviä keinoja työkyvyn ylläpitämiseksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi.

Konkreettiset kehittämistoimenpiteet  ovat työpaikkalähtöistä ja ne tapahtuvat työpaikoilla. Kehittämistarpeet voivat olla yrityksessä havaittuja ongelmia, joihin voidaan puuttua heti. Tällöin korjaavia toimenpiteitä on pohdittu yhdessä hankkeen yhteistyöverkostossa. Kehittämistarpeita yrityksissä on haettu myös kyselyn avulla, jonka tulokset kertovat mitä kehittämistehtäviä työpaikalla on, joihin tulisi tarttua.

Tavoitteena on, että kehittämistoimenpiteet työpaikoilla ovat ennaltaehkäiseviä. Varhaisen tuen mallien kehittäminen onkin hankkeen ykkösteema.  Toisena teemana on työterveysyhteistyön kehittäminen yritysten ja työterveysyksiköiden kesken.  Kolmas teema on työkyvyn ylläpitäminen ja parantaminen fyysisen ja henkisen jaksamisen kannalta. Neljänneksi teemaksi on noussut yksinyrittäjien ja pienyritysten työterveyshuollon kehittäminen, johon hankkeessa keskittyy kaksi työterveyshuoltoyksikköä.

Hyvin toimiva työterveysyhteistyö on yrityksen menestymisen kannalta tärkeää

Työterveyshuollon ja yrityksen väliseen yhteistyöhön kannattaa sijoittaa aikaa ja rahaa. Jos työkykyä ja työhyvinvointia heikentäviin tekijöihin puututaan varhain, niin sairauspoissaolot ja varhaiset eläköitymiset vähenevät.  Varhaisen tuen mallien toimiessa hyvin työkyvyn ylläpitämisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen vastuu jakautuu työntekijöiden, työnjohdon, yrityksen johdon sekä työterveyshuollon yhteiseksi toiminnaksi, jolloin vastuu on osapuolilla erilainen. Esimiesten vastuulla on kiinnittää huomiota ja arvioida työkyvyn ja työhyvinvoinnin tilaa sekä organisoida resursseja sen mukaisesti.  Työntekijän velvollisuus on arvioida ja ottaa puheeksi oma työhyvinvointinsa tila sekä ylläpitää koko työyhteisössään työhyvinvointia. Työterveyshuollon vastuu määritellään yrityskohtaisesti  työterveyshuoltopalvelujen sopimuksessa, joka solmitaan yrityksen johdon kanssa.

Uuma on helmien arvoinen

Uuma-hanke on valittu yhdeksi Länsi-Suomen hankehelmeksi. Projektipäällikkö Riikka Kivimäki kävi pokkaamassa kunniakirjan Rytmikorjaamolla Hankehelmien Opintalkoiden yhteydessä 10.6.2014. Muita Länsi-Suomen helmiä löytyy täältä. Helmissä tehtiin joka hankkeelle tuloskortti. Tältä näyttää Uuman oma tuloskortti.

Kokike

Koneteollisuuden kilpailukyvyn kehittäminen (Kokike)

1.1.2013 – 30.6.2015

Hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmiä ja toimintamalleja koneteollisuuden kilpailukyvyn nostamiseksi käynnistämällä alan tutkimus- ja kehittämishankkeita yhdessä yritysten kanssa. Kertyvä tieto vastaa yritysten tarpeisiin. Tavoitteena on sekä tutkimustyön korkea tieteellinen taso että välitön yhteys yritysten tarpeisiin. Hanke kehittää alueellista osaamisrakennetta, parantaa mahdollisuuksia hyödyntää kasvanutta kansallista ja kansainvälistä tutkimusrahoitusta sekä vahvistaa Etelä-Pohjanmaan yrityselämän yhteyksiä alan keskeisiin tutkimusverkostoihin. Hanke lisää ja monipuolistaa myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) ja Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) yhteistyötä maakunnassa.

Hankkeessa työskentelee kolme henkilöä: tutkimuspäällikkö, projektitutkija ja tutkijatohtori.

Tutkimuspäällikkö suunnittelee ja käynnistää tutkimus- ja kehittämishankkeita yhteistyössä yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Hän myös valmistelee yhteistyössä TTY:n kanssa Seinäjoella toteutettavaa tuotantoautomaatioon suuntautuvaa konetekniikan tuotantotekniikan diplomi-insinöörikoulutusta ja toimii koulutuksen koordinoijana sen käynnistyessä 2014.

Projektitutkija ylläpitää tiiviitä kontakteja yrityksiin, tekee selvityksiä ja valmistelee uusia hankkeita, jotka edistävät yritysten kehittämis- ja tiedontarpeita. Tutkijatohtorin vastuualueena ovat kansainväliset verkostot ja kv-hankkeiden valmistelu. Näihin valmisteltaviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin palkataan erillisrahoituksella muita projektitutkijoita, jotka voivat sijoittua TTY:n tai SeAMK:n palvelukseen. Näin muodostuu vähitellen tuotantoautomaation tutkimusryhmä Etelä-Pohjanmaalle.

Rahoittajat: Etelä-Pohjanmaan liitto EAKR-ohjelmasta, Finn-Power Oy, Hydroll Oy, Ideal Product Data Oy, Maaseudun Kone Oy, Mäkelä Alu Oy, Serres Oy, Skaala Oy, Veljekset Ala-Talkkari Oy, Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä/ SeAMK ja TTY-Säätiö

Hankkeessa työskentelevät tutkimuspäällikkö Kati Katajisto  ja projektitutkija Hannu Reinilä (Seinäjoen ammattikorkeakoulu) sekä tutkijatohtori Minna Lanz (Tampereen teknillinen yliopisto).

Aineistoja

Tietopaketti yrityksille
Julkaisu LeanMES: Tuotannonsuunnittelu ja -ohjaus suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä. Nykytila, haasteet ja tarpeet
Kati Katajiston kolumni Ilkassa 12.3.2014.
Juttu SeAMK Tekniikan esitteessä.
Juttu Seinäjoen yliopistokeskuksen tiedotuslehdessä 2/2014 (sivu 25).

virheetön toimitusketju

HUONEKALUALAN TAVOITTEENA ON VIRHEETÖN TOIMITUSKETJU

Huonekalualalla toimitusketjun virheettömyys on osoittautunut yhdeksi tärkeimmäksi kuluttajalle arvoa luovaksi tekijäksi. Erilaiset virheet tuotteessa, toimituksessa tai palvelussa vähentävät asiakkaan luottamusta. Virheetön toimitusketju taas vastaavasti nostaa huonekalualan imagoa niin jälleenmyyjien kuin loppuasiakkaidenkin silmissä. Peruskysymys huonekalukaupassa on se, miten parhaiten vastata kuluttajien mieltymyksiin, arvostuksiin ja toiveisiin.

Vastauksia huonekalualan toimitusketjun ongelmiin etsittiin Virheetön toimitusketju asiakkaan arvolupauksena -hankkeella, jota toteutettiin 1.1.2009–31.12.2011. Hankkeen keskeiset tutkimus- ja kehittämiskohteet koskivat tuotantoa, tuotekehitystä ja palvelukonseptia sekä viime kädessä jälleenmyyjän ja valmistajan vuorovaikutusmenettelyjä ja asiakaspalvelua. Hankkeen lopputuloksia ovat uudet toimintatavat ja mallit, joilla taataan arvonluonti asiakkaille. Työ oli konsultoivaa tutkimusta, jossa on vahva kehittämisote.

Hankkeeseen osallistui neljä innovatiivista eteläpohjalaista huonekalualan yritystä ja kaksi valtakunnallista vähittäismyyntiketjua. Yritysten kanssa kehitettii työelämälähtöisesti menetelmiä ja malleja, joilla parannettiin toimitusketjun virheettömyyttä.

Virheettömyyttä haettiin muun muassa kehittämällä yritysten laadunvalvontaa, tuotekehitysprosesseja ja jälleenmyyjiin päin toteutettavia palvelukonsepteja. Hankkeen tuloksena syntyi virheetöntä toimitusketjua edistäviä käytäntöjä, ohjeistusta ja yrityksen sisäiseen koulutukseen soveltuvaa tukimateriaalia. Materiaalia voidaan hyödyntää hankkeeseen osallistuvien yritysten lisäksi muun muassa muissa toimialan yrityksissä ja yritysten kanssa toimivissa kehittämis- ja koulutusorganisaatioissa.

Hankkeen hallinnoija oli Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys ry ja toteuttaja Vaasan yliopisto. Sieltä hankkeeseen osallistuvat professorit Martti Lindman, Petri Helo ja Tauno Kekäle tutkimusryhmineen.

Rahoittajat: Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus, Euroopan sosiaalirahasto, Adea Oy, Interface Oy, Junet Oy, Pohjanmaan Kaluste Oy, Indoor Group Oy (Sotka), Vepsäläinen Oy, Suupohjan seutukunta, Seinäjoen seutu ja Vaasan yliopisto.

Hankkeesta valmistuneita opinnäytteitä, julkaisuja ja muuta materiaalia.
Linkki pdf-tiedostoon löytyy tekijän nimestä.

* Implementation of the House of Quality in Finnish furniture industry: A case stydy of Interface Company
Anna Rymaszewska

* Huonekalutehtaan laadunhallintajärjestelmän ohjedokumentaatio
Topi Tarkka

* Virheetön toimitusketju asiakkaan arvolupauksena -hanke
Jenni Anttila

* The Need for the Internet-Based, Light-Weight Tracking and ERP Systems for SCM in SME – Intensive Multicompany Networks – The Case of the Finnish Furniture Industry
Mikael Ehrs & M. Suorsa

* Arvonluonti valmistajan ja jälleenmyyjän välisessä suhteessa
Eerikki Mikkola

* Extending customer knowledge: The value of customer value-based approach
Martti Lindman

* VIRHEETÖN TOIMITUSKETJU – Käsityksiä ja ohjeistusta reklamaationäkökulmasta
Martti Lindman, Ville Tuomi, Kimmo Kulmala (toim.)

* Reklamaatioiden käsittely, koulutusmateriaali
Ville Tuomi

* The role of sacrifies in complaint handling. (©Copyright 2011 by the Global Business and Technology Association, All Rights Reserved). Martti Lindman Katso myös Global Business and Technology Association GBTA.

Esitys ELY-keskuksen seminaarissa Hyvät käytännöt meiltä ja muualta – seminaari toimintalinjan 3:n hankkeille 15.12.2011.

Virheetön toimitusketju asiakkaan arvolupauksena. Loppuraportti

sateenvarjo

Tutkimuksen ja kehittämisen yhteishanke Epanet-verkostossa

oli lempinimeltään Sateenvarjo.

Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys, Seinäjoen ammattikorkeakoulun maa- ja metsätalouden yksikkö ja Vaasan yliopisto toteuttivat yhteishankkeen, joka koostui kahdesta eri osiosta. Kaksivuotinen Tutkimuksen ja kehittämisen yhteishanke Epanet-verkostossa kesti helmikuun 2008 loppuun. Yhteishanke ja sen osahankkeet toteuttivat omalta osaltaan koko Epanet-verkostolle määriteltyjä tavoitteita. Hankkeiden ”niputtamisen” tavoitteena oli myös käyttää tehokkaasti hankehallinnon resursseja. Hankkeen hallinnoijana oli korkeakouluyhdistys, joka teki hankkeen toteuttamisesta sopimuksen ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa.

Hankekokonaisuuden päärahoittajia olivat Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen työvoimaosasto ja Euroopan unionin tavoite 2-ohjelma. Muita rahoittajia olivat Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä, Etelä-Pohjanmaan liitto ja yritykset.

Bioenergian tuotannon ja käytön kehittäminen: Hankkeessa keskitytiinn bioenergian tuotantoon ja käyttöön erityisesti logistiikan näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteita olivat metsästä saatava energiapuu, teollisuuden jätepuu, turve, pelloilla viljeltävät energiakasvit ja muut maataloustuotannon ohessa syntyvät bioenergian lähteet. Hankkeessa tutkittiin mm. energiantuotantoon, laitteiden valmistamiseen sekä tuotantolaitosten sijoittamiseen ja rakentamiseen, energianlähteiden kuljetukseen, jätehuoltoon ja ympäristöön liittyviä kysymyksiä. Hankkeessa tarkasteltiin erityisesti bioenergian kannattavuutta, tekniikan sopivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, lainsäädännön, verotuksen ja viranomaistoiminnan vaikutusta sekä etsittiin tehokkaampia vaihtoehtoja logistisille ratkaisuille Toteuttaja: Seinäjoen ammattikorkeakoulu, maa- ja metsätalouden yksikkö, Tuomarniemi

LogDeveloper for Tablet PC – Tutkimusprojekti Logistiikkasovelluskehittimen rakentamisesta: Tablet PC:t ovat Microsoftin tutkimuskeskuksen kehittämä versio kannettavasta kynäkäyttöisestä PC tietokoneesta, joka mahdollistaa sovelluksiin uusia kynäkäyttöisiä ja puheohjattavia käyttöliittymiä. Nykyään laitteiden valmistajia on jo useita maailmassa, ja teknologia on vakiintumassa erityisesti kannettaviin, vaikeissa olosuhteissa käytettäviin tietokoneisiin. Tablet PC:n sovellusalueiksi on kaavailtu mm. terveydenhuoltoa, sotilasjärjestelmiä, autopäätteitä, kodinhallintaa sekä logistiikkaa. Logistisissa järjestelmissä eli varastonhallinnassa, kuljetustenohjauksessa ja materiaalinkäsittelyssä Tablet PC mahdollistaisi uusia toimintatapoja kuten reaaliaikaisen tiedon käytön, paikkatiedon hyödyntämisen ja etäluettavien tarrojen tekniikoiden (RFID) käytön logistiikkaprosessien tehostamiseksi. Käytännössä tällaisia sovellusesimerkkejä ei juuri vielä ole. Hankkeen tavoitteena oli kehittää Tablet PC sovelluskehitysympäristö, jonka avulla vähäisellä ohjelmointikokemuksella voi toteuttaa lomakekäyttöliittymän, joka on liitettävissä joko tietokantaan tai XML-tiedostoon. Toteuttaja: Vaasan yliopisto.

Hankekokonaisuuden loppuraportti pdf-muodossa löytyy ohesta.

Yrityksen liiketoiminnan uudistuminen ja uudistumisen ohjaaminen
Oli oma erillinen hankkeensa, joka liittyi huonekalualan konseptijohtamisen tutkimusryhmän toimintaan. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa ymmärrystä siitä, mikä on konsulttien avulla toteutettujen tärkeiden kehittämisprosessien rooli liiketoiminnan uudistamisessa, miten yritys oppii ratkaisemaan kehittämisprosesseihin liittyvien kriittisten elementtien sisäisiä ja välisiä jännitteitä, miten yritys oppii johtamaan liiketoimintansa kokonaisvaltaista uudistamista ja miten se oppii luomaan kehittämisen kulttuuria. Hankkeen toteutusaika oli 4.5.2007–30.4.2008. Hanketta rahoittivat Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen työvoimaosasto, Euroopan unionin tavoite 2-ohjelma, Seinäjoen kaupunki, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä ja EJ Hiipakka Oy.

VBN INNOREG

VBN INNOREG KEHITTI INNOVAATIOYMPÄRISTÖJÄ

Etelä-Pohjanmaa oli mukana kansainvälisessä VBN InnoReg -projektissa. Projektiin osallistui alue- ja paikallisviranomaisia, yliopistoja ja teknologiakeskuksia yhteensä kymmeneltä eri alueelta Ruotsista, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Saksasta ja Suomesta. Etelä-Pohjanmaalta hankkeessa olivat partnereina mukana Seinäjoen teknologiakeskus ja Etelä-Pohjanmaan liitto.

Etelä-Pohjanmaan liitto teki sopimuksen hankkeeseen liittyvien koulutusten järjestämisestä Tampereen yliopiston, Seinäjoen yliopistokeskuksen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen kanssa. Hankkeessa työskentelivät osa-aikaisesti tutkija Timo Suutari Ruralia-instituutista ja erikoissuunnittelija Nina Harjunpää korkeakouluyhdistyksestä.

Projektin tavoitteena oli edistää Via Baltica Nordica -vyöhykkeellä sijaitsevien alueiden yhteistyötä innovaatioympäristöjensä kehittämisessä ja tätä kautta lisätä kilpailukykyä ja työllisyyttä Itämeren alueella. Hankkeessa oli sekä koko suuraluetta koskevia että maakunnallisen tason toimia. Hankkeessa arvioitiin osallistuvien alueiden innovaatiodynamiikkaa ja kehittämistarpeita sekä luotiin innovaatioyhteistyötä tukeva strategia koko VBN -makroalueelle. Lisäksi järjestettiin alueellisia koulutuksia ja kokeiltiin innovaatioiden parempaan hyödyntämiseen tähtääviä toimintamalleja.

Vuosina 2006–2007 toteutettu hanke sai rahoitusta EU:n Interreg III B ohjelmasta. Koko hankkeen koordinoija oliTampereella toimiva Suomen Itämeri-insitutuutti.

Ohessa on yhteenveto (in English) Etelä-Pohjanmaan liiton hallinnoiman työpaketti 2:n toimista.

Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkston tutkimus- ja innovaatio-ohjelma

Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston uuden tutkimus- ja innovaatio-ohjelman valmistelu käynnistettiin keväällä 2006. Ohjelman valmistelussa kiinnitettiin huomiota toimintaympäristön yleiseen kansainvälistymiseen. Tämän vuoksi pidettiin tarkoituksenmukaisena, että VBN InnoReg -hanke, Seinäjoen teknologiakeskuksen valmistelema innovaatio-ohjelma ja Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston tutkimus- ja innovaatio-ohjelma II toteutettiin yhtenä työkokonaisuutena.

Hanketta varten perustettiin työryhmä, jossa oli jäseniä Etelä-Pohjanmaan liitosta, Seinäjoen teknologiakeskuksesta, alueella toimivista yliopistoyksiköistä, yliopistokeskuksesta ja Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksestä. Työryhmä suunnitteli hankkeen sisältöjä ja järjestettäviä koulutuspäiviä sekä valmisteli Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston tutkimus- ja innovaatio-ohjelma II:sta. Ryhmän sihteerit tutkija Timo Suutari Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista ja erikoissuunnittelija Nina Harjunpää Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksestä keräsivät syksyllä 2006 materiaalia tutkimus- ja innovaatio-ohjelma II:sta varten haastattelemalla ensimmäisen ohjelman allekirjoittaneita henkilöitä, Epanet-professuurihankkeiden ohjausryhmien yritystaustaisia puheenjohtajia sekä Seinäjoen teknologiakeskuksen edustajia. Haastatelluilta kysyttiin mielipiteitä ensimmäisen ohjelman toteutumisesta sekä kehittämisehdotuksia liittyen tulevaan toimintaan. Haastattelut sekä osa kirjoitustyöstä toteutettiin VBN InnoReg -hankkeen resursseilla.

Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi ohjelman 7.3.2008. Se löytyy arkistosta kohdasta julkaisut.

BSR INNOREG

RAVINTOKETJUN HUIPULLA ETELÄ-POHJANMAALLA

Etelä-Pohjanmaan liitto valitsi Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen toteuttamaan osiota Suomen Itämeri-instituutin koordinoimaan, Euroopan unionin Itämeri-ohjelmasta rahoitettuun BSR InnoReg -hankkeeseen (Strenghtening Innovation Governance in Baltic Non-metropolitan Regions through Transnational Cooperation). Hankkeessa kehitetään innovaatiotoimia Itämeren alueen maissa. Yhdessä mietittiin mm. tapoja kehittää alueen innovaatiokulttuuria. Etelä-Pohjanmaalta varsinaisina partnereina olivat mukana  Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen teknologiakeskus Oy.

Korkeakouluyhdistyksen tehtävänä oli järjestää Opinlakeus-messujen yhteyteen 20.–21. tammikuuta 2010 maakunnan nuorille teemallisen osaston, jolla esiteltiin eteläpohjalaista maatalous- ja elintarvikealaa. Messuosaston otsikkona oli Ravintoketjun huipulla!. Messuosasto tarjosi nuorille nähtävää ja koettavaa sekä käsityksen siitä, kuinka monipuolisesta ja maakunnalle tärkeästä toimialasta elintarvikeklusterissa on kyse. Korkeakouluyhdistyksestä hankkeessa työskentelivät Nina Harjunpää ja Marjaana Rasku.

Ravintoketjun huipulla -messuosaston järjestelyistä on tehty englanninkielinen raportti ja esittelykalvot, joka löytyvät ohesta pdf-muodossa.

Ravintoketjun huipulla -osastolla oli mahdollisuus testata hajuaistin toimivuutta ja maistella juustoja ja muroja. Tutkimuskuutiossa tehtiin oikeaa tiedettä, kun nuoret osallistuivat elintarvikkeiden kuluttamista ja terveellisyyskäsityksiä luotaavaan tutkimukseen. Osastolla sai vastailla kyselyihin ja kertoa mielipiteitään ruuasta. Mukaan sai ottaa reseptejä ja sarjakuvan, joka kertoo käyttäjälähtöisestä tuotekehityksestä.

Korkeakouluyhdistyksen kyselyssä haluttiin tietää kävijöiden mielipiteitä osaston toimivuudesta ja kiinnostavuudesta. Samalle paperille sai kertoa mielipiteensä siitä, millaista on hyvä ruoka. Tilaa oli varattu myös terveisten lähettämiselle ruuan tuottajille ja jalostajille. Palautelomakkeen jätti 212 henkilöä. Heistä 152 oli alle 20-vuotiasta. Naispuoliset vieraat olivat innokkaampia kynänkäyttäjiä, heitä oli vastaajista 80 prosenttia.

Vastaajat arvostavat hyvässä ruuassa kotimaisuutta ja sitä, että alkuperä on tiedossa. Terveellisyys on valttia. Tuoreus, laatu, luonnonmukaisuus ja hyvä maku ovat arvostettavia ominaisuuksia. Täyttävyys ja hyvä hinta-laatu -suhde ovat myös nuorten mieleen. Lisäaineettomuus, ympäristöystävällisyys ja eettisyys saivat myös mainintoja.

Nuoret lähettivät ruuan tuottajille ja jalostajille kannustavia terveisiä, joissa neuvottiin jatkamaan samaan malliin ja kiiteltiin hyvästä ruuasta. Myös toiveita esitettiin. Ruuassa saisi olla vähemmän rasvaa, suolaa, sokeria ja hiilihydraatteja. Pakkausmateriaalia saisi olla vähemmän. Eläintenkin hyvinvoinnista kannettiin huolta, yksi vastaaja kielsi kiusaamasta lehmiä.

Tämän otoksen perusteella nuoret eteläpohjalaiset näyttävät olevan valistuneita kuluttajia, joihin terveysvalistus on purrut. He antavat arvoa kotimaisen ruuan tuottajille. Ruokamaakunnan tulevaisuus tuntuu olevan hyvissä käsissä.

Käsikirjassa kerrotaan innovaatioiden tukemisesta

BSR InnoReg -hankkeessa  julkaistiin englanninkielinen käsikirja, jossa kerrotaan hankkeen aikana järjestetyistä tapahtumista, kokeiluista ja innovaatiotoimintaa tukevista työkaluista. Ravintoketjun huipulla -tapahtumasta kerrotaan julkaisun sivulla 22. Frami Oy:n Agro Living Labin toimintaa esitellään sivulla 9.