Historia

Korkeakouluyhdistys täytti 50 vuotta

Tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto, Seinäjoen Yliopistokeskuksen tiedotuslehti

Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen (Epky) 50-vuotisjuhla oli merkkipäivä koko eteläpohjalaiselle korkeakoulutoiminnalle. Epky on Etelä-Pohjanmaan vanhin korkeakoulutoimija.

Korkeakouluyhdistys perustettiin hankkimaan maakuntaan korkeampaa opetusta. Tarpeeseen vastattiin ensin omalla kesäyliopistolla, joka teki tiivistä yhteistyötä samaan aikaan perustetun Tampereen yliopiston kanssa. Muutkin maamme korkeakoulut ulottivat osaamisensa Etelä-Pohjanmaalle kesäyliopiston kautta.

Kesäyliopisto ei ole ollut korkeakouluyhdistyksen ainoa työväline. Yhdistys toi maakuntaan korkeakoulupoliittista keskustelua, edisti tutkimustyötä ja käytti keskustelussa Etelä-Pohjanmaan ääntä. Varsinkin 1970-luvulla yhdistys osallistui aktiivisesti korkeakouluhankkeisiin. Tavoitteeksi asetettiin ensin opettajia valmistavan oppilaitoksen, sittemmin oman yliopiston perustaminen.

Merkittävä saavutus oli Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen toimipisteen saaminen Seinäjoelle vuonna 1981. Se avasi oven muita yliopistotoimintoja koskeville menestyksekkäille neuvotteluille Helsingin yliopiston, Sibelius-Akatemian ja Vaasan yliopiston kanssa. Yhdistys osallistui tavalla tai toisella kaikkien niiden valmisteluun. Etelä-Pohjanmaan myönteinen kehitys 1990-luvun aikana johtui voimakkaasta panostuksesta koulutukseen ja tutkimukseen. Tämän kehityksen kärjessä kulki Epanet-tutkimusverkosto, jota korkeakouluyhdistys koordinoi.

Epanetin tutkimusosaaminen vahvisti Seinäjoen yliopistoyksikköjä. Viiden yliopistoyksikön muodostamalle ja Epanetin lujittamalle perustalle rakennettiin Seinäjoen yliopistokeskus syksyllä 2003. Tänä päivänä korkeakouluyhdistys on yliopistokeskuksen läheisin alueellinen yhteistyökumppani. Yhdistyksen työntekijät ovat osin samoissa työtiloissa yliopistokeskuksen palveluyksikössä. Yhdistys kokoaa Epanetin kolmatta vaihetta, ja kesäyliopisto toteuttaa koulutuksia tiiviissä yhteistyössä yliopistojen kanssa. Seuraavalle vuosikymmenelle lähdetään entistä paremmista asemista.


Usko saa aikaan ihmeitä

Toiminnanjohtaja Helena Tiilikainen, Epanetin 10-vuotisjuhlajulkaisussa Soihtu ja Sateenvarjo

Eteläpohjalainen saattoi joskus ajatella, että tutkimustieto on turhaa. ”Itte tiärän paremmin”. Epäilyt Etelä-Pohjanmaan takapajuisuudesta tutkimuksen alalla karisivat viimeistään yrittäjyyden professorin virkaanastujaisissa vuonna 2003. Seinäjoki-salin tunnelma oli katossa.

Epanetista tehtiin malli, josta kaikki osapuolet hyötyvät. Se toteutettiin alkumarkkinointia myöten tieteellisen tarkasti. Maakunta otti ajatuksen omakseen ja aloitti uuden kehitysvaiheen.

Hanketoiminta muutti 1990-luvulla maailman ja työnteon perin pohjin. Hyvää oli tavoitteiden määrittelemisen pakko. Hankehakemuksia tehdessä ajatukset oli käännettävä uuteen asentoon. EU muutti myös yhteiskuntaa yksilö- ja yhteisötasolla. Kaikessa toiminnassa alettiin miettiä tavoitteita, toimenpiteitä ja tuloksia. Aluekehittäminen oli muotia.

Korkekouluyhdistyksen tehtävänä  on ollut jo 50 vuotta korkeakoulutoiminnan tuottaminen Etelä-Pohjanmaalle. Epanetin rakentaminen yhdessä muiden kehittäjien kanssa on toteuttanut tehtävää mitä parhaiten, samoin oman kesäyliopiston ylläpitäminen ja yliopistoyksikköjen perustaminen Seinäjoelle. Epanet ei olisi onnistunut ilman aiempien vuosikymmenten tavoitteellista työtä. Yhdistyksen jäsenkuntien, hallituksen ja yhteistyökumppanien sitoutuminen on mahdollistanut korkeakouluyhdistyksen onnistumisen lähes mahdottomalta kuulostavassa tehtävässä.

Epanet synnyttä monia mielikuvia: tilkkutäkki, palapeli, sateenvarjo. Tilkkutäkin tekeminen porukalla kuvaa hyvin tätä kirjavaa kokonaisuutta. Työ on alussa hyvin innostava ja välillä puuduttavaa puurtamista. Viimeisiä kokonaisuuteen sopivia paloja voi olla vaikea löytää. Joskus keskustellaan kiivastikin palojen järjestyksestä, mutta harvoin niiden tarpeellisuudesta. Tilkkutäkki voi olla todella upea taideteos – kuten Epanet.

Aluksi ajateltiin, että tilkkutäkin kokoaminen siirtyy yhdistykseltä myöhemmin yliopistoille, mutta näin ei ole tapahtunut. Palojen kokoaminen edellyttää paljon ja monenlaista työtä. Yliopistojen ja alueellisen organisaation yhteistyö on osoittautunut toimivaksi. Vuonna 2003 korkeakouluyhdistyksen hallitukseen perustettiin Epanet-jaosto, jonka toiminta myöhemmin vakinaistettiin. Vuonna 2004 aloitti toimintansa Seinäjoen yliopistokeskus, jonka vahvana osana Epanet-verkosto on. Yhteistyöyliopistojen kiinnostus ja joustavuus uusia toimintatapoja luotaessa on ollut ensiarvoisen tärkeää.

Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys on saanut jälleen olla edelläkävijä. Jatkamme Epanet-verkoston rakentamista tiiviisti yliopistokeskuksen kanssa. Monien yhteistyökumppanien kaukonäköiset toimet ovat vieneet Epanetia eteenpin. Epanet on verkosto, ja toimijat ovat oppineet sen mukaisen toimintatavan. EU ja hankemaailma onvat tehneet toimijoista tasavertaiaisa. Hanketoteuttajilla ja rahoittajaviranomaisilla on sama tehtävä: kehittää aluetta ja Suomea. Arkisen puurtamisen keskellä koko maakunnan into on ollut tekijöille tärkeä. Taustavoimien tuki on rauhoittanut kassavarojen loppumisen pelkoa: ”tämä hoidetaan yhdessä”. Jos nyt pitäisi päättää, aloitammeko alusta, kahta kertaa ei tarvitsisi miettiä.

Epanetin alkumetreillä pohdittiin, kannattaako alueella panostaa tutkimukseen vai koulutukseen. Nyt näemme, että tutkimustoiminnan nostaminen ykköseksi on kannattanut. Koulutuksen arveltiin seuraavan perässä. Laajan tuktimusverkoston lisäksi on syntynyt kandiväyliä, maisteriohjelmia ja tohtorikoulutusta. Taas on aika miettiä tulevasuutta. Olisiko syytä rakentaa myös innovatiivinen koulutusverkosto?