Älykkäällä erikoistumisella tavoitellaan Etelä-Pohjanmaalle kasvua ja uusia työpaikkoja

Kansainvälistyminen tuo haasteita Etelä-Pohjanmaalle

Euroopan komissio on kannustanut EU-jäsenmaita ja niiden alueita luomaan itselleen älykkään erikoistumisen strategian. Älykkäällä erikoistumisella pyritään siihen, että jokainen alue hyödyntäisi omia vahvuuksiaan mahdollisimman hyvin.

Etelä-Pohjanmaan elinkeinorakenne on hyvin monipuolinen. Toisin sanoen toimijoita on monilla aloilla, eikä mikään sektori tai yritys ole liian hallitsevassa asemassa.

–  Tilanne Etelä-Pohjanmaalla on erittäin hyvä. Monipuolinen elinkeinorakenne antaa monia mahdollisuuksia, koska maailma muuttuu niin nopeasti, kertoo innovaatioympäristöjen parissa työskentelevä tutkimuspäällikkö Jari Kolehmainen.

Jos alue on taloudellisessa mielessä vain muutaman vahvasti hallitsevan toimialan varassa, voi seurauksena olla liiallinen erikoistuminen.

– Paperitehdaspaikkakunnilla tämä on todettu kantapään kautta. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään tehdasteolllisuudesta. Keskinäisriippuvaisessa taloudessa myös tieto- ja teknologiaintensiiviset aloja voi kohdata merkittäviä, äkillisiä shokkeja. Viimeksi tämä on näkynyt selvimmin Oulun ICT-alan myllerryksessä.

Älykkään erikoistumisen strategialla halutaan myös uudistaa elinkeinoelämää ja varautua tulevaisuuden haasteisiin. Strategiassa onkin tunnistettu kolme elinkeinopainoalaa, joissa Etelä-Pohjanmaan vahvuudet ovat ilmeisiä: kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut, älykkäät ja energia tehokkaat ratkaisut sekä uudistuva palvelu- ja elämystuotanto. Potentiaalia kasvuyrittäjyyteen löytyy erityisesti kestävistä ruokajärjestelmistä  ja biotalouden uusista ratkaisuista.

–  Eteläpohjalaisen ruokajärjestelmäosaamisen pohja on vahvassa alkutuotannossa ja elintarviketuotannossa. Atrian ja Valion kaltaiset suuret yritykset on helppo tunnistaa, mutta ruokajärjestelmään kuuluu monia muitakin toimijoita, kuten esimerkiksi alan kone- ja laitevalmistajia sekä logistiikka-alan toimijoita.

Tavoitteena on, että Etelä-Pohjanmaan ruokajärjestelmäosaaminen tuottaa tulevaisuudessa paljon muutakin, kuten ruokajärjestelmään liittyviä tietointensiivisiä palveluita, jotka perustuvat koko ruokajärjestelmän syvälliseen ymmärtämiseen. Palvelut tarjoavat myös merkittävää vientipotentiaalia. Uudet liiketoiminta-avaukset voivat yhdistellä rohkeasti erilaisia, toisilleen aiemmin vieraita elementtejä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla toteutetussa KUMURU-hankkeessa kehitettiin täysin uudenlaisia musiikin ja ruoan vuorovaikutuksesta syntyviä elämyksiä.

–  Eteläpohjalaisen ruokajärjestelmäosaamisen jatkuva kehittyminen ja uudistuminen vaativat edelläkävijäasennetta ja menemistä sellaisille alueille, jossa muut eivät vielä ole käyneet.

Tavoitteena kansainvälistyminen

Etelä-Pohjanmaalle kansainvälistyminen kaikilla sen ulottuvuuksilla on suuri haaste. Erityisesti pienille yrityksille kansainvälinen toiminta tuo jo resurssimielessä omat vaikeutensa. Etelä-Pohjanmaalta löytyy kuitenkin rohkeita kansainvälistyjiä, joista kansainvälistymistä suunnittelevat yritykset voivat ottaa mallia.

– Eteläpohjalaisissa yrityksissä ei ole kovin paljon kansainvälisen liiketoiminnan kokeneita asiantuntijoita, minkä vuoksi yritysten ja muiden tahojen keskinäinen yhteistyö on tärkeää. Olisi kuitenkin tärkeää, että alueen yritykset rohkaistuisivat rekrytoimaan kansainvälistä liiketoimintataustaa omaavia ihmisiä. Esimerkiksi ICT-alan murrokset ovat merkinneet, että tällaisia ihmisiä on työmarkkinoilla vapaana etsimässä uusia haasteita.

Ruokajärjestelmän monien tuotteiden osalta Venäjä on suuri mahdollisuus. Samalla Venäjän viimeaikaiset linjanvedot ovat kuitenkin hyvä muistutus siitä, että kansainväliseen liiketoimintaan liittyy erilaisia riskejä. Tulevaisuudessa yhä useampien yritysten on kuitenkin haettava kasvunsa kotimaan markkinoiden ulkopuolelta.

–  Kun yksi ovi sulkeutuu, voi muita ovia avautua, tutkimuspäällikkö Kolehmainen muistuttaa.

 

Teksti: Anna Vierula

Kuvat: Esa Vuorenmaa