My\u00f6s tutkimuksessa digitalisaation mahdollisuuksia on viel\u00e4 paljon hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4n\u00e4, kun tietojen kirjaamisesta paperille ja\/tai taulukkolaskentaohjelmaan p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n automatisoidumpaan tietojenk\u00e4sittelyyn. T\u00e4st\u00e4 on hy\u00f6ty\u00e4 erityisesti kansalaistieteess\u00e4, jonka edellytykset ovat digitalisaation ja internetin ansiosta oleellisesti parantuneet. Kansalaistiede on vasta kehittym\u00e4ss\u00e4 oleva ilmi\u00f6, vaikka tietyill\u00e4 tutkimusaloilla (esimerkiksi kansatiede, biologia, geologia) sit\u00e4 on hy\u00f6dynnetty jo pitk\u00e4\u00e4n. Erityisesti viimeaikaiset tieteen ja tutkimuksen avoimuuteen liittyv\u00e4t virtaukset ovat lis\u00e4nneet kiinnostusta kansalaistieteeseen.<\/p>\n\n\n\n
Kansalaistieteen aseman vahvistuminen on huomattu Euroopan komissiossa, valtiollisissa elimiss\u00e4 sek\u00e4 useissa yliopistoissa. Esimerkiksi Genevess\u00e4 j\u00e4rjestettiin vuonna 2018 alan konferenssi. Suomessa Tiedekeskus Heureka sek\u00e4 It\u00e4-Suomen ja Oulun yliopistot ovat j\u00e4rjest\u00e4neet aiheeseen liittyvi\u00e4 tapahtumia. Kansainv\u00e4lisin\u00e4 esimerkkein\u00e4 kansalaistieteen mahdollisuuksista mainittakoon foldit.it- pelipalvelu, jossa kansalaiset voivat muodostaa digitaalisia proteiinilaskoksia l\u00e4\u00e4keteollisuuden tutkimukselle. Galaxy Zoo:ssa taas kuka tahansa p\u00e4\u00e4see luokittelemaan galaksien kuvia niiden muodon perusteella.<\/p>\n\n\n\n
Pisimmilleen vietyn\u00e4 kansalaistiede voi tarkoittaa tutkimuskysymysten muotoilua ja yleist\u00e4 ideointia yhdess\u00e4 tutkijoiden kanssa sek\u00e4 tutkimustulosten moni\u00e4\u00e4nist\u00e4 tulkintaa ja hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4. Parhaimmillaan kansalaistiede tekee tutkimuksen tekemisest\u00e4 avoimempaa, laadukkaampaa, tehokkaampaa ja yhteiskunnallisesti vaikuttavampaa.<\/p>\n\n\n\n
Tutkimuspalveluja pit\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 jatkuvasti<\/strong><\/p>\n\n\n\n Digitalisaation avulla voidaan my\u00f6s edist\u00e4\u00e4 elinkeinoel\u00e4m\u00e4n ja tutkimuksen yhteisty\u00f6t\u00e4. Yhteisty\u00f6ll\u00e4 voidaan esimerkiksi tehostaa innovaatioiden kaupallistamista. Tutkimuspalvelujen kehitt\u00e4minen n\u00e4kyy niin teollisuudessa kuin korkeakouluyhteis\u00f6iss\u00e4kin. Palvelujen osalta j\u00e4lkimm\u00e4isen keskeinen toimintastrategia onkin vastata kysynt\u00e4\u00e4n ja selvitt\u00e4\u00e4 asioita ja ongelmia. Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n ja tiedeyhteis\u00f6n yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4minen vaatii ketteryytt\u00e4, joka merkitsee toimintatapana halua ja kyky\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 uutta niin tutkimuksessa kuin tutkimuksen soveltamisessa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Digitaaliset menetelm\u00e4t tehostavat toimintaa ja edist\u00e4v\u00e4t my\u00f6s uusien kumppanuuksien etsint\u00e4\u00e4 ja yhteyksien luontia. <\/p>\n\n\n\n Yliopistoyhteis\u00f6n ja paikallisten toimijoiden v\u00e4linen yhteisty\u00f6 organisoituu usein hankkeiden kautta. Toteutuessaan hankkeet tarvitsevat resursseja, joita monimuotoinen yhteisty\u00f6 voi tarjota. Niiden hy\u00f6dynt\u00e4minen vaatii kuitenkin m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoista viestint\u00e4\u00e4, ty\u00f6t\u00e4 ja onnistumisia. Jokainen hanke ja tilanne on aina yksil\u00f6llinen. Yhteisty\u00f6n polku t\u00e4ytyy rakentaa osapuolten tavoitteita tukevaksi. Rohkeus uudistua sek\u00e4 taito rakentaa tieteen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n yhteisi\u00e4 ekosysteemej\u00e4 ovat t\u00e4rkeit\u00e4 nyt ja tulevaisuudessa. Niiden tueksi tarvitaan edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 ja vision\u00e4\u00e4rist\u00e4 ajattelua, jota ei googlaamalla l\u00f6ydy.<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/epky.fi\/epanet\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2021\/03\/pertti-wathen.jpeg\")
<\/figure><\/div>\n\n\n\n