Kaikkinaisen kest\u00e4vyyden merkitys on asia, jota ei ole viisasta kyseenalaistaa. Se liittyy joko suoraan tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin v\u00e4lillisesti luontoon ja maapallon selviytymiseen. Oli aiheena mik\u00e4 tahansa el\u00e4m\u00e4nala, kaikkea on pakko ajatella kest\u00e4vyyden kannalta. Miksi? Koska kest\u00e4vyys s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4. Koska kest\u00e4v\u00e4sti toimien saamme sek\u00e4 omat ett\u00e4 maailman resurssit riitt\u00e4m\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 j\u00e4lkipolvillakin on el\u00e4misen mahdollisuuksia el\u00e4v\u00e4ll\u00e4 planeetalla. Kyse ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n selviytymisest\u00e4. Kest\u00e4vyyden huomioimalla voimme luoda my\u00f6s jotakin aivan uutta.<\/p>\n\n\n\n
Digi siell\u00e4 ja digi t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Hyv\u00e4 vaihtoehto oikein k\u00e4ytettyn\u00e4. Esimerkiksi teollisuudessa voi testata laitteet virtuaalisesti tai hoitaa yll\u00e4pito et\u00e4n\u00e4. S\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 aikaa ja kerosiinia. Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 on my\u00f6s energian harvesterointi: otetaan energia talteen sielt\u00e4, mist\u00e4 se on tavannut karata taivaan tuuliin.<\/p>\n\n\n\n
Elintarviketuotannon kest\u00e4vyys on ruokamaakunnassa erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on alkutuotannon ja jalostuksen osaajien lis\u00e4ksi muun muassa koneiden ja laitteiden tekij\u00f6it\u00e4. Meille sopiikin luontevasti ketjun kehitt\u00e4miseen ja tutkimiseen liittyv\u00e4 ty\u00f6. Asiaa tarkastellaan monelta kantilta, pellolta p\u00f6yt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Kest\u00e4vyys ei ole vain tuotantoa, liiketoimintaa tai luonnontiedett\u00e4. Alueiden kest\u00e4vyys on mielenkiintoinen juttu. Jotkut alueet selviytyv\u00e4 esimerkiksi lama-ajasta paremmin kuin toiset. Miksi niin k\u00e4y, sit\u00e4kin on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tutkittu. <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 murehduttaa ihmisten kest\u00e4vyys. Korona-aikana olen ihaillut lasten ja nuorten kest\u00e4vyytt\u00e4 ja sopeutumiskyky\u00e4. Heilt\u00e4 on vaatinut melkoista p\u00e4\u00e4nv\u00e4kevyytt\u00e4 hoitaa opintojaan osin tai kokonaan et\u00e4n\u00e4, oli kyse sitten ekaluokkalaisista tai yliopisto-opiskelijoista. Muutenkin nuorten ihmisten on pit\u00e4nyt el\u00e4\u00e4 hitaammalla vaihteella ja pienemmiss\u00e4 ympyr\u00f6iss\u00e4 kuin ik\u00e4kauteen yleens\u00e4 kuuluu. Kaikkien untuvikkojen siivet eiv\u00e4t kanna. Autettavaa ja kannateltavaa riitt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 pitk\u00e4ksi aikaa pandemian j\u00e4lkeen. Yhteiskuntamme kest\u00e4\u00e4 vain, jos pid\u00e4mme nuoristamme huolta.<\/p>\n\n\n\n
Mit\u00e4 yksi ihminen, perhe tai edes valtio voi tehd\u00e4? Kannattaako muovipussit kiikuttaa kierr\u00e4tykseen, mietti\u00e4 kuluttamistaan ja etsi\u00e4 kest\u00e4vi\u00e4 valintoja? Mit\u00e4 ne edes ovat? Ket\u00e4 pit\u00e4\u00e4 uskoa? Miksi vaivautua, kun ne amerikkalaiset ja kiinalaiset kumminkin\u2026<\/p>\n\n\n\n
Mit\u00e4 j\u00e4t\u00e4mme j\u00e4lkeemme; millaisen j\u00e4ljen j\u00e4t\u00e4mme. Sen tuomitsevat tulevien vuosisatojen historioitsijat. Kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4, paremmassa maailmassa, niin uskon.<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/epkyblog.files.wordpress.com\/2020\/02\/ninaharjunpc3a4c3a4.jpg\")
<\/figure><\/div>\n\n\n\n