![\"\"](\"https:\/\/epky.fi\/epanet\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/09\/HennaJousmaki2.jpg\")
<\/p>\n\n\n\n<\/p>\n\n\n\n
\u201dTieteen ja tutkimuksen avulla saadaan koko ajan uutta tietoa. Tieto muuttaa sit\u00e4, miten toimimme.\u201d T\u00e4ss\u00e4 karvalakkimalli tieteen soveltamisesta k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Helsingin sanomien Lasten uutisten (18.1.2023) toimittajat pohjustivat n\u00e4in artikkeliaan, jossa he esitteliv\u00e4t tuoretta tietoa siit\u00e4, kuinka jalkapallon puskeminen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaikuttaa palloilijoiden aivoterveyteen. He kertoivat my\u00f6s, millaisia linjauksia tulosten takia on eri maissa tehty erityisesti lehden lukijakunnan edustaman ik\u00e4ryhm\u00e4n lajiharjoitteluun. Lyhyesti: puskemista v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n erilaisin rajoituksin, koska sill\u00e4 on haittavaikutuksia.<\/p>\n\n\n\n
Artikkelin antama kuva tieteen ns. politiikkavaikutuksista on kaunis. Tiede laitetaan palvelemaan ihmiskunnan hyvinvointia. T\u00e4m\u00e4 luo my\u00f6s kuvan siit\u00e4, ett\u00e4 yhteiskunta ei toimi mielivaltaisesti, vaan tutkitun ja n\u00e4ytt\u00f6perusteisen tiedon valossa.<\/p>\n\n\n\n
Tiedon vieminen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n on kuitenkin kaikkea muuta kuin automaatti. Jotta tutkimustulokset muuttavat sit\u00e4, miten toimimme, tarvitaan erilaisia puolimatkan toimijoita, jotka viestiv\u00e4t monimuotoisesti sanoin ja kuvin, suullisesti ja kirjallisesti, eri kielill\u00e4 ja tyylilajeilla, eri kanavissa, eri tasojen p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille.<\/p>\n\n\n\n
Ihanteellista olisi, ett\u00e4 vallanpit\u00e4j\u00e4t suhtautuvat my\u00f6nteisesti tutkimukseen ja kehitt\u00e4miseen ja ovat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti vastaanottavaisia uudelle tiedolle ja sen sovellutuksille. Vilkaisu valtakunnan politiikkaan: vaikka hallitus on sitoutunut nostamaan kansallisen tutkimus-, kehitt\u00e4mis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta tulevina vuosina, se on leikkaustoimena muiden joukossa p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt lakkauttaa Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan. Lyhyell\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6\u00e4 tulee, mutta p\u00e4\u00e4t\u00f6kselle ei voi hurrata. Miten paikataan t\u00e4st\u00e4 syntyv\u00e4 kansalliseen tiedolla johtamiseen tarvittava tietoaukko?<\/p>\n\n\n\n
Takaisin palloiluun. Kysymys lukijakunnan jalkapalloilijoille l\u00e4heisineen: joko teid\u00e4n porukoissa on k\u00e4yty keskustelua tai tehty toimenpiteit\u00e4 puskemiseen liittyen? En kysy kyseenalaistaakseni kenenk\u00e4\u00e4n valmentajan tai seuran k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 ulkoap\u00e4in. Tarkoitukseni on pikemminkin osoittaa, ett\u00e4 tieto p\u00e4ivittyy niin Suomessa kuin kansainv\u00e4lisesti tehdyn tutkimusty\u00f6n avulla. Vastaavasti pit\u00e4isi p\u00e4ivitty\u00e4 my\u00f6s toiminnan ja taitojen, my\u00f6s t\u00e4\u00e4ll\u00e4 per\u00e4pohjolassa. Eik\u00e4 siin\u00e4 viel\u00e4 kaikki: matalan kynnyksen yhteisty\u00f6mahdollisuudet korkeakoulujen kanssa tarkoittaa, ett\u00e4 alueella voidaan itse olla rakentamassa uutta tietoa ja ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, miten maailma makaisi paremmin.<\/p>\n\n\n\n
Kun maailma ymp\u00e4rill\u00e4mme muuttuu, on kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 puskea eteenp\u00e4in vanhoilla tavoilla vain koska \u201dn\u00e4in meill\u00e4 on aina ennenkin tehty\u201d. Onhan my\u00f6s melkoisen noloa vastata j\u00e4lkipolville n\u00e4iden kysyess\u00e4 miksi emme tehneet mit\u00e4\u00e4n, vaikka tietoa oli.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n