Historian ja kotiseudun tilaustutkimusta Seinäjoelta

Tiesitkö, että Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Seinäjoella pakertaa myös historian, kotiseudun ja kulttuurin kysymyksiin keskittynyt tutkijaryhmä? 

Tutkijaryhmää luotsaa aluehistorian tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto. Jo vuosien ajan ryhmä on penkonut Etelä-Pohjanmaan historiaa ja kotiseutua sellaisena kuin se näyttäytyy tänä päivänä.

Riukulehto kannustaa alueen organisaatioita huolehtimaan omasta historiankirjoituksestaan. Kukaan muu siitä ei huolehdi. Esimerkiksi kunta, jonka historiasta ei ole saatavilla järjestettyä ja tulkittua yleisesitystä jätetään helposti valtakunnallisten tarkastelujen ulkopuolelle. Niihin valitaan mieluummin sellaisia kuntia, joiden tiedot ovat kootusti saatavilla.

– Historia ei ole ainoastaan menneisyyden tapahtumien selvittämistä. Paljon suurempi on sen merkitys nykyisen ja tulevan tulkitsemisessa ja ennakoimisessa, painottaa Riukulehto.

Silmien ummistaminen historialta on vaarallista, sillä historia on läsnä kaikkialla. Menneisyydessä tehdyt valinnat vaikuttavat siihen, mitä vaihtoehtoja tänään on tarjolla.

– Historiaa tuntematon päätöksentekijä toistaa helposti vanhoja virheitä tai tavoittelee ratkaisuja, jotka eivät ole lainkaan mahdollisia. Resursseja hukataan.

Kenen kannattaa tiedustella historiankirjoitusta Ruraliasta?

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa mahdollisuudet historian tilaustutkimuksille ovat hyvät. Monialaisessa tutkijaryhmässä ovat edustettuna laajasti eri yhteiskuntatieteet, talous- ja aatehistoria, poliittinen historia, aluetiede, maantiede ja kansatiede.

– Muistelmien, kronikoiden ja historiikkien laatiminen ei kiinnosta. Ne eivät kuulu yliopiston tehtäviin, eikä niiden tekemiseen kannata palkata tutkijakoulutuksen saanutta tekijäkuntaa. Sen sijaan meitä kiinnostavat kaikki vaativat historiankirjoitushankkeet, joissa tutkimuksen tekemiseen tarvitaan kriittisen historiankirjoituksen menetelmiä, arkistotyötä ja eri tieteenalojen osaamisen yhdistämistä. Meillä on erityisen hyvät edellytykset 1900-luvun aiheiden monialaiseen käsittelyyn.

Kiinnostavia ovat esimerkiksi kaikki pitäjänhistorioiden kirjoitushankkeet ja suurten organisaatioiden historiat. Työt ovat joko perustutkimuksen luontoisia tai niissä on jokin laajempaa kiinnostusta herättävä kysymyksenasettelu. Tällä hetkellä työn alla on esimerkiksi tekniikan alan historian kokoaminen Etelä-Pohjanmaalta.

– Tutkimus liittyy tietenkin läheisesti Seinäjoen ammattikorkeakoulun kehittymiseen, mutta sillä on myös laajempi merkitys koko Etelä-Pohjanmaan aluekehitykselle. Kysymme, miten tekniikan alan koulutuksen rakentuminen on käynyt vuoropuhelua alueen elinkeinoelämän kanssa. Mitä ovia on avattu ja mitä suljettu? Tällä on suora vaikutus siihen, millainen Etelä-Pohjanmaa on tänään ja millainen se voi olla tulevaisuudessa.

Historian kirjoitushankkeiden suuruus riippuu tutkimusalan laajuudesta. Yksittäinen erilliskysymys voidaan tarkastella puolen vuoden työllä. Pitäjänhistoriat ovat ehkä suurimpia tilaushistoriatöitä, joita Suomessa tehdään. Tyhjältä pöydältä, esimerkiksi emäpitäjän asutuksesta nykypäivään, etenevä historiankirjoitus on vuosikymmenten projekti.  Yleensä näin mittavat työt ositetaan.

– Yhden pitäjänhistorian osan kirjoittamisessa kannattaa varautua kahdesta viiteen vuoden pituiseen rupeamaan. Kun tällaisia hankkeita viriää, kannattaa lähestyä myös minun tutkijaryhmääni.

Kokemuksellista kotiseutututkimusta

Kotiseutututkimukset ovat toinen, runsaasti kiinnostusta saanut Riukulehdon tutkimusryhmän työalue. Kokemuksellisen kotiseudun tutkimuslinjassa selvitetään etnografisin menetelmin kotiseudun erityispiirteet, avainkohteet ja syvärakenteet. Laajoihin aineistoihin perustuvia suunnitelmia on toteutettu jo Nurmossa ja Kuortaneella yhteistyössä kotiseutuyhdistysten kanssa. Seuraavaksi tähytään Järviseudulle, ehkä myös Alavudelle ja Ilmajoelle.

– Kotiseudun syvärakenteiden selvittäminenkin voidaan yhdistää pitäjänkirjoitushankkeeseen. Nyt kannattaisi miettiä pitäjänhistorian täydentämistä osalla, jossa vedetään yhteen menneisyydessä alueella vaikuttaneet rakenteet ja voimat. On kiinnostavaa nähdä, mitkä ovat ne maantieteestä ja historiasta kumpuavat tekijät, jotka erottavat alueita toisistaan. Siis: mikä tekee alueesta ja sen asukkaista omannäköisensä. Tällaisen kirjan lukeminen on alueen asukkaista yleensä äärimmäisen mielenkiintoista: se kertoo siitä, millaisia me olemme ja miksi.