Kotitarveviljely koukuttaa

Maku, laatu ja puhtaus motivoivat harrastajia

 

Tulojen hankkiminen tai ruokakulujen vähentäminen eivät tunnu olevan kotitarveviljelyn merkittäviä syitä. Sen sijaan tieto ruuan alkuperästä sekä mausta, laadusta ja puhtaudesta motivoi. Luonnonmukaisuus on valttia. Myös oman terveyden edistäminen on suuri vaikutin kotitarveviljelylle.  Oman työn tulosten näkeminen, virkistyminen ja mielialan paraneminen ovat syitä, jotka saavat harrastuksensa pariin. Kotitarvetuotantoa pidetään hyvänä, mielekkäänä harrastuksena, joka mahdollistaa uuden oppimisen, ja ennen kaikkea kasvien ja eläinten kasvun seuraamisen.

 

Ilmiöön käsiksi nettikyselyn avulla

 

Kotitarveviljelystä harrastuksena puhutaan, mutta kuinka laaja ilmiö se Suomessa on, ja mikä kotitarveviljelyä motivoi? Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia keväällä 2017 Seinäjoen yliopistokeskuksessa toteutetulla nettikyselyllä, joka sai lyhyessä ajassa peräti 623 vastaajaa ympäri Suomen kertoman omista kokemuksistaan. Vastaajista suurin osa (86 %) oli naisia. Ikähaitari vaihteli teini-ikäisistä eläkeläisiin, tosin suurin osa oli työikäisiä.
Lähes kaikki vastaajat (99 %) kasvattivat jotakin kasvikuntaan kuuluvaa. Tuotantoeläimiä oli hieman yli kolmanneksella (36 %) vastaajista. Kasveista suosituimpia olivat yritit, marjat ja palkokasvit. Eläimistä suosituimpia olivat muniva siipikarja, pääasiassa kanat. Kanit näyttävät olevan nouseva trendi.
Naiset kasvattavat miehiä enemmän yrttejä, marjoja ja kaneja, joita kasvatetaan sekä lihan että villan takia. Työikäiset vuorostaan kasvattavat kanoja muita vastaajia enemmän. Luonnollisesti eläimiä kasvatetaan enemmän haja-asutusalueilla ja kylissä kuin keskustoissa ja kerrostaloalueilla.

 

Eläintautiriskit tunnistetaan

 

Vastaajista suurin osa ei kokenut kotitarvetuotannolla olevan hallinnollisia esteitä. Toki niitäkin avovastauksissa lueteltiin. Esimerkiksi siipikarjan ulkonapitokieltoa tai vaatimusta rekisteröidä eläimet, joista ei saa tukea, pidettiin turhana. Tämä viittaa siihen, että vastaajat eivät tienneet rekisteröintivaatimusten liittyvän eläintautien ja elintarviketurvallisuuden hallintaan. Vastaajat uskoivat varautuneensa hyvin eläintautien torjuntaan. Siihen uskottiin riittävän eläinten kaikkinainen hyvä hoito. Vastaajat kokivat tietävänsä itse tarpeeksi eläintaudeista, mutta epäilivät muiden kasvattajien tietämystä ja viranomaisten ohjeiden mukaisesti toimimista. Kanoihin liittyvistä riskeistä tiedettiin hyvin, kanien ja mehiläisten kasvattajista osa koki tietoa olevan vähän tai hankalasti saatavilla.

 

Leena Koivusilta, Jenni Vaarno, Katja Marttunen, Ari Hynynen, Timo Nieminen, Jarkko K. Niemi, Nina Harjunpää, Esa Vuorenmaa ja Matti Mäki. Kotitarveviljely ja hyötyeläimet Suomessa ja kotitarvetuotantoon motivoivat tekijät. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 49/2018. Luke.  Linkki julkaisuun

 

 

Lisätietoja Leena Koivusilta leena.koivusilta@utu.fi ja Jarkko Niemi jarkko.niemi@luke.fi