Matti Mäki väittelee 3.5.

Tarve määrittää vapaan sivistystyön sisällön

 

Vapaata sivistystyötä on viime vuosina tutkittu suhteellisen vähän. Viimeisimmät laajat vapaan sivistystyön identiteettiä ja merkitystä yhteiskunnassa käsitelleet tutkimukset teki Tampereen yliopiston aikuiskasvatuksen professori Aulis Alanen 1990-luvulla. Tampereen yliopistossa väittelevä Matti Mäki on lähestynyt vapaan sivistystyön sisältöjä uudesta näkökulmasta ja luo uutta tulkintaa vapaan sivistystyön tämänhetkisistä sisällöistä.

 

Yksilöiden kokonaispersoonallisuuden kehittäminen on aina ollut vapaan sivistystyön ydinarvo

 

Vapaan sivistystyön oppilaitoksia (vst-oppilaitos) ovat kansalaisopistot, kansanopistot, liikunnan koulutuskeskukset, kesäyliopistot ja opintokeskukset. Vst-oppilaitoksia on tällä hetkellä noin 300 ja toimintaa on kaikissa Suomen kunnissa. Vst-oppilaitosten järjestämä vapaan sivistystyön opintotarjonta on perinteisesti mahdollistanut laajan kirjon itseohjautuvaa ja sivistävää aikuisopiskelua. Vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämän toiminnan ydinarvo on pitkään ollut yksilöiden kokonaispersoonallisuuden kasvun tukeminen. Vapaan sivistystyön sisällöt ovat olleet omaehtoisia ja yleissivistäviä ja toimintaan on aina liitetty myös opinnollisuuden tavoite kasvaneen harrastuspainotteisuuden ohessa. Oppilaitosten toimintaan on lisäksi perinteisesti kuulunut laaja vapaus itse päättää opetettavista sisällöistä. Viime vuosina, resurssien niukentuessa, toiminnan sisältöjä ja määrää on monissa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa jouduttu painottamaan uudelleen. Toiminnan laajuutta määrittääkin oppilaitosten saama valtionapu, jonka kokonaismäärä on viime vuosina selvästi laskenut.

 

Vapaalla sivistystyöllä on tällä hetkellä hyvinvointivaltioon tukeutuva palveluidentiteetti

 

Vapaan sivistystyön merkitys yhteiskunnallisena palveluna olisi syytä tunnistaa nykyistä paremmin. Vapaan sivistystyön nykyarvon tunnistaminen edellyttää myös vapaan sivistystyön oppilaitosten omaa identiteettityötä. Viime vuosikymmeninä voimistunut valtion resurssiohjaus on koettu vapaan sivistystyön oppilaitoksissa vieraana. Tehdyissä ulkoisissa arvioinneissa ja useissa tutkimuksissa ja selvityksissä vapaan sivistystyön toimijoiden muutoshaluttomuus on tulkittu hiljaiseksi sopeutumiseksi resurssiohjaukseen ja samalla oman identiteetin menetykseksi. Lisäksi viime vuosina tehdyissä tutkimuksissa on esitetty, että vapaa sivistystyö pitäisi uudelleen muuntaa yhteiskunnalliseksi liikkeeksi. Tehty tulkinta on ollut tutkija Mäen mukaan vapaan sivistystyön näkökulmasta monin osin ongelmallinen. Vapaa sivistystyö on aina vastannut yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja sen uuden identiteetin löytäminen yhteiskunnallisen muutoksen toteuttajan roolista ei ole vapaalle sivistystyölle luontainen identiteetin pohja.

 

Matti Mäen väitöskirja Sopeutuminen, resurssit ja alueellisuus vapaassa sivistystyössä tarkastetaan Frami B:n auditoriossa 2 (Kampusranta 9 B Seinäjoki) 3. päivänä toukokuuta 2019, klo 12. Vastaväittäjänä toimii Vaasan yliopiston emeritusprofessori Hannu Katajamäki ja kustoksena professori Markku Sotarauta Tampereen yliopiston Johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

 

Tutkimuksellisesti väitöskirja sijoittuu aluetieteen ja aikuiskasvatustieteen rajapintaan. Seinäjoella asuva Matti Mäki on toiminut käytännössä koko työuransa erilaisessa vapaan sivistystyön tehtävissä sekä suunnittelijana että kouluttajana. Väitöstutkimuksessaan Mäki on käynyt läpi mm. kaikkien vapaan sivistystyön oppilaitosten voimassa olevien ylläpitämislupien hakemusten sisältämät koulutus- ja sivistystehtävät (yhteensä 50 000 sanaa). Sana-analyysin pohjalta hän on koostanut niistä synteettiset koulutus- ja sivistystehtävät kaikille vapaan sivistystyön oppilaitosmuodoille ja arvioinut tältä pohjalta oppilaitosten identiteettiä ja tämänhetkisen tehtäväkuvan sisältöä.

 

Lisätietoja: Matti Mäki, 040 545 1927,  matti.maki@epky.fi

Väitöskirja julkaistaan Tampereen yliopiston sähköisten väitöskirjojen sarjassa.

 

Lähde: väitöstiedote