Oma tuote ulos boksista


Oma tuote ulos boksista

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin projektipäällikkö Leena Viitaharju rohkaisee lähiruokayrittäjiä astumaan ulos turva-alueelta. Haastava hankintalainsäädäntö Hilmoineen on tehty kesytettäväksi.

Epanet-tutkimusryhmässä työskentelevä projektipäällikkö Leena Viitaharju suosittelee yrittäjille ”Out of the Box” -ajattelua. Jos uskaltaa hiukan irrottautua totutuista toimintatavoista, voi saavuttaa uusia asiakkuuksia.

– Hyvä esimerkki on paikallinen leipomo, joka kehitti pullistaan erityisen miniversion päiväkoteihin. Siellä lapset eivät jaksaneet syödä normikokoisia pullia, mutta näistä pikkupullista he tykkäsivät. Tarvittiin vain hiukan uudenlaista ajattelutapaa, hän kuvailee.

Viitaharju työskentelee maa- ja metsätalousministeriön Lähiruokaohjelman rahoittamassa hankkeessa (Lähiruoan taloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä), jossa selvitetään lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset nykytilanteessa ja arvio tulevaisuuden vaikutuksista. Lähiruoka on lähellä tuotettua ja kulutettua, kotimaista ruokaa.

– Tavoitteenamme on lähiruoan tuotannon ja käytön lisääminen, jalostusasteen nostaminen sekä kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaaminen.

Lähiruoka on tuoretta ja tuotteen alkuperä on helppo selvittää. Lisäksi voidaan hyödyntää vuodenaikojen sesongit. Lähiruoan aseman vahvistaminen julkisissa ammattikeittiöissä lisää paikallista työllisyyttä.

– Toivottavasti myös kuntapäättäjät ymmärtävät, miten paljon työpaikkoja se luo alueelle, jos hankinnat tehdään mahdollisimman läheltä, Viitaharju huomauttaa.

Peikkona hankintalaki

Ruralia-instituutin lähiruoka-hankkeessa toteutetun valtakunnallisen hankintarengas-kyselyn mukaan vain 15 prosenttia julkiskeittiöiden ostoista on omasta maakunnasta. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että ulkomailta ostojen osuus on yli 20 prosenttia.

– Omasta maakunnasta ostetaan yleensä eniten tuoretta leipää, marjoja, juureksia ja vihanneksia. Etelä-Pohjanmaalla oman maakunnan ostojen osuus on suurempi kuin muualla maassa Atrian ja muiden isojen elintarvikeyritysten takia.

Lähiruoan käytön edistämistä selvittänyt Viitaharju näkee merkittävänä esteenä hankintalainsäädännön. Sen paikallinen soveltaminen koetaan haastavaksi. Monet tulkitsevat lainsäädäntöä varmuuden vuoksi ylitiukasti, ettei tule tehtyä virheitä hankintapäätöksissä.

– Hankintapyynnön voi muotoilla myös niin, että se antaa kilpailuedun oman maakunnan tuottajille. Jos hankintakriteerit mietitään tarkasti, niin hankintapäätöstä ei tällöin tarvitse tehdä pelkän halvan hinnan mukaan. Esimerkiksi nopea toimitus, säilöntäaineiden puuttuminen ja jäljitettävyys voivat olla kriteerejä, jotka edistävät paikallisten tuotteiden pääsyä julkisiin keittiöihin. Riippuu hyvin paljon kuntapäättäjien ja ruokapalveluhenkilöstön asenteesta, miten paljon lähellä tuotettua ruokaa kunnassa tarjotaan.

Viitaharjun mukaan aika on nyt kypsä lähiruokabuumille. Ihmisten tietoisuus ruoan terveellisyydestä on kasvussa ja monet paikkakunnat ovat huomanneet lähiruokamyönteisyyden markkinointikeinona. Myös hankintarengas-kysely puoltaa lähiruoka-aatetta.

– Suurin osa kyselyyn osallistuneista uskoo tulevaisuudessa ostavansa yhä enemmän omasta maakunnasta. Kannattaa myös muistaa, että pienen yrittäjän ei tarvitse käydä taistoon isoa hankintarengasta vastaan yksin. Yhdessä toisten tuottajien kanssa yrittäjä voi muodostaa markkinointirenkaan, jossa kilpailutus hoidetaan ammattitaidolla kotiin. Näissä asioissa me voimme olla apuna, Viitaharju vinkkaa.

Julkiset hankintailmoitukset löytyvät työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämästä maksuttomasta Hilma-järjestelmästä osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi. Jos Hilma ei ole vielä tuttu kaveri, kannattaa käydä ehdottomasti tutustumassa. Siellä on tarjolla uusia asiakkuuksia.

 

Lisää lähiruokaa julkisiin keittiöihin

– Julkisissa keittiöissä tarjotaan vuosittain noin 440 miljoonaa ruoka-annosta, joten sillä on suuri aluetaloudellinen merkitys mistä raaka-aineet ostetaan.

– Viime vuoden lopulla julkaistu Lähiruoan hankintaopas auttaa tekemään ja toteuttamaan hyviä hankintapäätöksiä lähiruokaketjun hyväksi.

– Julkisissa elintarvikehankinnoissa huomio kiinnittyy usein kilpailuttamisvaiheeseen, vaikka lähiruokahankinnan tärkeimmät ratkaisut pitää tehdä valmisteluvaiheessa. Ennakoiva vuoropuhelu mahdollistaa myös julkiskeittiöiden elintarvikehankinnat alueen pk-yrityksistä.

– Lähis-opas on tarkoitettu julkisen sektorin elintarvikkeiden hankintaprosessiin osallistuville. Siinä on kuvattu lähiruuan hankinnan toteutusta ja koottu hyviä esimerkkejä Suomessa tehdyistä hankintatavoista.

– Kevään 2014 aikana Ruralia-instituutti julkaisee kaikki Suomen maakunnat kattavan tutkimuksen lähiruoan käytön aluetaloudellisista vaikutuksista.

 

Teksti: Outi Myllymäki
Kuva: Matti Hautalahti
I-print | plus