Rytmi maustaa liiketoimintaa

Rytmi maustaa liiketoimintaa

Ei ole sattumaa, että perunalastupussi rapisee eikä yhdentekevää, miten tuoli kolisee arkilounaalla. Epanet-professori Anu Hopia tutkii ruokailuhetkeä kokonaisuutena, johon vaikuttavat kaikki aistit.

– Äänillä on vaikutusta isoissa bisneksissä, mutta myös yksittäisissä arkikokemuksissa. Se on asia, jonka yrittäjä voi ottaa huomioon parhaassa tapauksessa ilmaiseksi, sanoo elintarvikekehityksen professori Anu Hopia.

Hän tutkii poikkitieteellisessä Kumuru-hankkeessa kulttuurin, musiikin, äänien ja muidenkin aistittavien asioiden vaikutusta ruokahetkeen ja ruuan makuun.

Hankkeen tavoite on tuottaa kansainvälisesti kiinnostavia tutkimustuloksia ja koota yhteen maakunnan kulttuuri-, musiikki- ja ruokaosaajia. Siinä ovat olleet mukana Hopian elintarvikekehityksen tutkimusryhmän lisäksi musiikintutkimus ja kuluttajatutkimus sekä paikallisia ravintoloita, muusikoita ja elämysyrittäjiä.

– Ruokailu on 5D-kokemus, jossa näiden alojen yhdistelmällä voi saada aikaan aivan uudenlaista liiketoimintaa ja elämyksiä. Jos jossain, niin Etelä-Pohjanmaalla se on myös mahdollista, sillä nämähän ovat maakunnan vahvimpia osaamisalueita, Hopia sanoo.

 

Irrottelua kaikin aistein

Vuonna 2011 alkaneella Kumurulla on jo jatkohanke meneillään, joka huipentuu keväällä 2014 järjestettävään Sensibus Festivaaliin. Kaikille avoin festivaali 12.–15. maaliskuuta tarjoaa yrittäjille verkostoitumispaikan, festivaalivieraille elämyksiä ja Kumurun tutkijoille ”koelaboratorion”.

Nelipäiväinen tapahtuma alkaa leffaillalla, jossa on tilaisuutta varten sävellettyä musiikkia ja siihen sovitettua ruokaa. Sitä seuraa moniaistillisia lounaita ja esimerkiksi viinitastingia kaupunginorkesterin säestyksellä. Lisäksi järjestetään erilaisia aistikokemuksiin liittyviä työpajoja ja asiantuntijaluentoja.

– Irrottelemme kaikella tapaa tosissaan viiden aistin voimalla, Hopia lupaa.

 

Ääni houkuttelee ja karkoittaa

Musiikki ja muut aistikokemukset vahvistavat tutkitusti ruuan makua: ihan niin kuin tuoksuilla ja ruuan ulkonäöllä voi houkutella tai karkottaa asiakkaan, sen voi tehdä myös äänillä.

– Ei ole yhdentekevää, mitä lounasravintolassa kuuluu: miten tuoli kolisee, millaista ääntä astioista tulee, nirskuuko joku, kuulostaako salaatti tuoreelta.

– Samalla tavalla elintarvikkeen pakkauksesta lähtevällä äänellä on merkitystä. Esimerkiksi Oxfordin yliopiston kokeellisen psykologian tutkijan Charles Spencen tutkimuksessa perunalastun rasahtelun voimakkuus vaikutti siihen, miten rapeina ihmiset kokivat perunalastut. Tutkimuksen myötä perunalastuteollisuus alkoikin panostaa erityisesti perunalastupussien rapinaan.

Vastaavasti Kumurun yhteistyökumppani, tutkija Bruno Mesz Argentiinasta, on todennut, että makea musiikki on matalaa, legatoa ja harmoonista, hapan korkeaa ja riitasointuista, suolainen terävää staccatoa sekä karvas matalaa ja riitasointuista.

Tulos vahvistui myös Kumurun jatkohankkeessa toteutetussa Kumuru-klubin smoothie-baarissa: huoneessa, jossa soitettiin ”hapanta” musiikkia, kului sitruunaa ja huoneessa, jossa soitettiin ”makeaa” musiikkia, kului hunajaa.

Musiikki näkyi jopa juomamestareiden valmistamien drinkkien rakenteessa.

Tämän kaiken takia Hopia kannustaa ruokayrittäjiä verkostoitumaan muusikoiden sekä kulttuuri- ja elämysyrittäjien kanssa.

– Pelikenttä uudelle liiketoiminnalle on sillä kokoonpanolla ehtymätön, Hopia lupaa.

 

Anu Hopia

– Elintarvikekehityksen professori Turun yliopistosta tuli Seinäjoen yliopistokeskukseen ja Epanet-verkostoon vuonna 2008.

– Hänen johtamallaan kymmenhenkisellä tutkimusryhmällä on vireillä noin puoli tusinaa erilaista elintarvikkeiden terveellisyyteen ja nautittavuuteen liittyvää tutkimushanketta kerrallaan.

– Tällä hetkellä esimerkiksi Kamu-hanke tutkii kasvisten makua, Tuma-hanke tuoreuden maksimointia uuden teknologian avulla ja Sous vide -hanke uusia matalalämpöön perustuvia kypsennysmenetelmiä.

– Hänet tunnetaan myös aktiivisena molekyyligastronomian tutkijana, joka on tuonut kemiaa niin yrittäjien kuin koululaisten keittiöihin.

– Blogi Molekyyligastronomiaa

Teksti: Anne Kohtala
Kuva: Matti Hautalahti
I-print | plus