Suosimalla suomalaisia elintarvikkeita tukee koko elintarvikeketjua

Moni suomalainen haluaisi ostaa kotimaisia elintarvikkeita. Kaupassa hintojen vertailu saattaa kuitenkin johtaa siihen, että ostoskoriin päätyy ulkomaalaisia tuotteita kotimaisten sijaan. Edullisuus voi tuntua hetken kukkarossa, muttei takaa sellaista laatua, mitä suomalaiset elintarvikkeiltaan haluaisivat.

Suomessa on moneen muuhun maahan nähden korkea elintarviketurvallisuuden taso. Toisin sanoen Suomessa huolehditaan esimerkiksi Keski-Eurooppaa paremmin, ettei elintarvikkeista aiheudu syödessä minkäänlaista vaaraa terveydelle.

– Esimerkiksi kotimaisessa lihassa ja kananmunassa ei esiinny salmonellaa juuri lainkaan, kertoo Ruralia-instituutin elintarviketurvallisuuden tutkimusjohtaja Timo Nieminen.

Suomalaiset ovat tottuneet turvallisiin elintarvikkeisiin. Korkea elintarviketurvallisuuden taso ei kuitenkaan ole mahdollista, elleivät suomalaiset ole valmiita maksamaan siitä veroina sekä kaupassa korkeampina elintarvikkeiden hintoina.

– Tuotteiden hintoihin siirretään kustannukset, jotka muodostuvat alan toimijoiden, eli alkutuotannon, teollisuuden ja kaupan töistä. Lisäksi tarvitaan viranomaisia, kuten kunnallisia terveystarkastajia varmistamaan, että yritykset noudattavat lainsäädäntöä, joka kuluttajien terveyden varmistamiseksi on säädetty. Viranomaistyön kustannuksista osa katetaan yrityksiltä perittävinä viranomaismaksuina osa puolestaan verovaroin.

Tuottajat huolehtivat elintarviketurvallisuuden ylläpitämisestä

Yritykset ehkäisevät kuluttajien salmonellatartuntoja toteuttamalla lakisääteistä kansallista salmonellavalvontaohjelmaa. Ohjelman toteuttaminen ei ole ilmaista, mutta se on yhteiskunnalle kuitenkin taloudellisesti kannattavaa.

– Salmonellatartunnat eivät ainoastaan aiheuta ihmisten sairastumista, vaan seurauksena on myös poissaoloja töistä, jolloin yritysten ja yhteiskunnan kustannukset lisääntyvät. Ennaltaehkäisevä työ on siis pidemmän päälle edullisempaa kuin välittömien ongelmien hoitaminen.

Salmonellan lisäksi antibioottien käyttö eläintuotannossa on Suomessa hyvin kontrolloitua.  Esimerkiksi Keski-Euroopassa tuotantoeläimille syötetään paljon enemmän antibiootteja kuin Suomessa.

– Antibioottien käytön seurauksena antibiooteille vastustuskykyiset bakteerikannat yleistyvät ja voivat levitä eläintuotannosta ihmisiin. Esimerkiksi Keski-Eurooppaan verrattuna Suomessa pystytään tuottamaan broileria kilpailukykyiseen hintaan hyvin vähäisellä antibiootin käytöllä, mutta tämänkin osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii taloudellisia panostuksia.

Tuottajien työ on keskeinen lenkki elintarviketurvallisuuden ylläpidossa. Toiminnallaan he huolehtivat, että eläimet eivät altistu taudinaiheuttajille eivätkä vältettävissä olevat taudinaiheuttajat kulkeudu eläinten mukana teurastamoon.

-Tuottaja vastaa myös siitä, ettei teurastettavaksi viedä eläintä, jota on lähiaikoina lääkitty. Teuraaksi eläin voidaan viedä vasta, kun lääke on hävinnyt siitä kokonaan.

Ylimääräisiä kustannuksia tuottajalle voi koitua myös eläinten hyvinvointiin tähtäävistä määräyksistä.

– Suomessa vaaditaan, että yhtä sikaa kohden pitää olla tilaa enemmän kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Eläinten hyvinvointiin pitää panostaa, mutta se on pidemmän päälle ongelmallista, jos kotimaisten tuottajien pitää kilpailla hinnalla ulkomaisten tuottajien kanssa, joita velvoittavat vaatimukset ovat löysemmät.

Luomu kertoo laadukkaasta elintarvikkeesta

Tuotteiden vastuullisuudesta ja laadusta yritykset viestivät kuluttajille vapaaehtoisten järjestelmien, kuten Hyvää Suomesta ja Luomu avulla. Kun tuote täyttää järjestelmän määrittelemät ehdot, merkitään se kuluttajapakkaukseen, kuten maitopurkkiin esimerkiksi Luomu-merkillä.

– Merkistä kuluttaja tietää, että tuote täyttää yhteisesti sovitut kriteerit. Saadakseen merkin yritys on joutunut valvomaan ja ylläpitämään tuotantoa, mikä puolestaan on tuonut yrityksille lisäkustannuksia.

Koko elintarvikeketju pysyy Suomessa kunnossa, kun edullisemman ulkomaalaisen lihapaketin sijasta valitsee ostoskoriinsa sen hieman kalliimman kotimaisen paketin.
– Turvallisen, vastuullisen ja työllistävän kotimaisen elintarvikeketjun ylläpitäminen on pidemmällä tähtäimellä varmasti kaikkien suomalaisten etu.

 

Teksti: Anna Vierula

Kuva 1. Esa Vuorenmaa

Kuvat 2. ja 3. Anna Vierula