Tutkimus ruokkii maakunnan elintarvikebisnestä

Tutkimus ruokkii maakunnan elintarvikebisnestä

Kun ymmärtää asiakasta, on mahdollista kehittää bisnestä. Kuluttajakäyttäytymisen professori Harri Luomala tutkimusryhmineen turinoi aiheesta maakunnan yrittäjien kanssa.

Kun Harri Luomala aloitti ensimmäisen kautensa kuluttajakäyttäytymisen professorina Seinäjoen yliopistokeskuksessa vuonna 2002, hän otti ensi töikseen jalat alleen ja lähti kiertämään maakunnan elintarvikealan yrityksiä.

– Olin ensimmäisiä Epanet-professoreja ja meitä ei vielä tunnettu. Tarinatuokioiden jälkeen tiesimme kuitenkin jo paljon enemmän toisistamme: minä elintarvikealan yrittämisestä ja yrittäjät siitä, miten tiedettä voisi yrityksissä hyödyntää, hän kertoo.

Luomalan tutkimusryhmien hankkeissa on ollut vuosien mittaan mukana rahoittajina ja yhteistyökumppaneina kymmeniä paikallisia yrityksiä. Ensimmäisten joukossa kumppaniksi lähti Juustoportin toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari.

Luomalan tuorein yhteinen pohdinta Juustoportin väen kanssa kytkeytyy uusien tuotekonseptien kehittämiseen, mutta yhteistyö alkoi jalasjärveläisyrittäjän MBA-työstä, jonka Luomala ohjasi. Aiheeksi valikoitui kuluttajien kokemat merkitykset juustoista.

– Kun ymmärtää kuluttajaa, on mahdollista luoda uutta bisnestä, Luomala korostaa.

 

Myymäläkonsepteja ja brändin rakennusta

Seuraavaksi Luomala istui Keski-Kasarin kanssa alas siinä vaiheessa, kun yrittäjä suunnitteli myymäläkonseptia Mäntsälään.

– Mietimme, miltä osin on perusteltua poiketa Jalasjärven konseptista ja keitä kannattaa siellä värvätä kumppaneiksi. Siihen aikaan Juustoporttia ei vielä tunnettu Etelä-Suomessa niin hyvin kuin nyt, Luomala muistaa.

Tämän jälkeen kaksikko alkoi miettiä leipäjuuston brändiä. Minkä ydinarvon varaan pitäisi leipäjuuston markkinointi ja pakkausten visuaalinen ilme rakentaa?

Sparrauskeskusteluissa tutkija ja yrittäjä pyrkivät rikkomaan stereotyyppisiä käsityksiä leipäjuustosta ja kysyivät muun muassa, kannattaako sen markkinointikommunikaatio ankkuroida tuttuuden, hyvän maun vai terveellisyyden varaan.

Tässä kohtaa hyötyä oli muun muassa Tervas-hankkeesta, jossa tutkittiin laajasti terveyteen liitettyjä merkityksiä. Oivalluksen herätti tutkimustieto, että kaikkein terveysvetoisimmatkin ihmiset kokevat, että kokonaisvaltaisen terveenä pysymisen edellytys on ansaittu ja ajoittainen nautinto.

 

Tulkki tieteen maailmaan

Tutkimusprofessori korostaa, että yhtä tärkeää kuin konkreettiset tulokset, on se, että tutkimustyötä tehdessä aivot liikahtavat uuteen asentoon: kun yrityksen tilannetta katsoo eri näkövinkkeleistä, syntyy sovellettavia uusia oivalluksia, ajattelutapoja tai toimintamalleja.

Luomala tutkimusryhmineen on monessa käänteessä myös tulkinnut akateemisten tutkimustulosten merkitystä ja johtopäätöksiä yrittäjille, joilla on harvoin aikaa lähteä etsimään kysymykseensä vastauksia  tiedejulkaisuista.

– Yliopistollisena toimijana ensisijainen tehtäväni ei voi olla perinteisten markkinointitutkimusten tekeminen, mutta aina voi kysyä, jos yrityksessä tulee eteen asioita, joihin voisi tieteen kautta löytyä vastauksia. Jos ongelma on kiinnostava ja ajankohtainen, joku graduntekijä voi innostua siitä. Tai se voi sopia osaksi jotakin laajempaa tutkimusta, Luomala kannustaa.

 

Harri Luomala

– Vaasan yliopiston kuluttajakäyttäytymisen professori.

– Tuli elintarvikkeiden kuluttamisen ja markkinoinnin tutkimusryhmän johtajaksi Seinäjoen yliopistokeskukseen ja Epanet-verkostoon vuonna 2002.

– On tutkinut muun muassa ruokakuluttajan arvojen, motiivien, emootioiden ja makukokemusten välisiä yhteyksiä, elintarvikkeiden kuluttajalähtöistä tuotekehitystä, terveysinterventioiden kohderyhmälähtöistä räätälöintiä, ruokaelämysten markkinointia ja kestäviä kulutusvalintoja statusviestintänä.

– Valmistelee uutta vastuulliseen kuluttajakäyttäytymiseen liittyvää hanketta, jossa tarkastellaan muun muassa eri makukokemusten synnyttämiä tunteita.

Teksti: Anne Kohtala
Kuva: Matti Hautalahti
I-print | plus