Vapaaseen sivistystyöhön suunnitellut rahoitusleikkaukset kasaavat tummia pilviä osaamisen kehittämisen ylle. Kesäyliopistoja uhkaa kahden miljoonan euron leikkaus, joka on kesäyliopistojen nykyisestäkin pienestä valtionosuusrahoituksesta kokonaiset 40 prosenttia. Toteutuessaan tämä johtaisi siihen, etteivät kesäyliopistot jatkossa pystyisi hoitamaan lakisääteistä tehtäväänsä alueellisina koulutustarjonnan oppilaitoksina.
Suunnitelma on hyvin lyhytnäköinen ja räikeässä ristiriidassa julkilausuttujen tavoitteiden kanssa.
Kansallisena tavoitteena on, että vuoteen 2035 mennessä 25–34-vuotiaista vähintään 50 prosenttia suorittaa korkeakoulututkinnon. Etelä-Pohjanmaalla haaste on erityisen suuri, sillä tällä hetkellä maakuntamme nuorista korkeakoulutettuja on alle 30 %. Etelä-Pohjanmaa on korkeakoulupaikkojen suhteen tilastojen häntäpäässä.
Etelä-Pohjanmaan kesäyliopistossa korkeakouluopintojen alkuun pääsee ilman todistusvalintaa tai pääsykoetta. Opintoja voi suorittaa kahdeksasta eri yliopistosta. Valittavana on esimerkiksi kasvatustieteitä, psykologiaa, logopediaa, pohjoismaisia kieliä, luovaa liiketoimintaa ja palvelumuotoilua. Opintoja voi suorittaa ympäri vuoden. Opiskelutaidot karttuvat ja alan peruskäsitteet tulevat tutuiksi.
Työelämän jatkuvaan muutokseen vastataan uudistamalla osaamista ja kehittämällä jatkuvaa oppimista. Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston rooli maakunnan osaamistason nostamisessa ja osaavan työvoiman varmistamisessa on merkittävä. Opiskelijoistamme lähes 60 % on korkeakoulutettuja työssäkäyviä aikuisia, joiden tavoitteena on vahvistaa ammatillista osaamistaan suorittamalla opintoja joustavasti työn ohella. Erityisopettaja saa koulutuksistamme uusia keinoja matematiikan oppimisvaikeuksien kuntouttamiseen tai sairaanhoitaja mielenterveyden tukemiseen lyhytterapeuttisella työotteella. Joustavana ja ketteränä oppilaitoksena voimme toteuttaa tarpeisiin vastaavia yliopistotasoisia koulutuksia nopeasti ja kustannustehokkaasti.
Suomen menestys korkean elintason maana perustuu laadukkaaseen ja tasa-arvoiseen koulutukseen. Kesäyliopistot tuovat oppimisen, koulutuksen ja sivistyksen kaikkien ulottuville pohjakoulutuksesta tai asuinpaikasta riippumatta. Valtionrahoituksen leikkaaminen näin suuressa määrin pudottaa toiminnalta pohjan. Seurauksena on koulutustarjonnan merkittävä supistaminen ja jopa oppilaitosten lakkauttaminen. Tuleeko osaamisen kehittämisestä luksusta, johon vain harvalla on mahdollisuus? Osaamisen eriarvoistuminen on kasvava uhka.
Suomalainen sivistys rakentuu koulutukselle, jota kesäyliopistot ovat tuottaneet jo paljon ennen peruskoulun olemassaoloa. Tehokasta ja ketterää kesäyliopistoverkostoa ei kannata romuttaa pienen säästön toivossa.
Heli Kaunisto
Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston vs. rehtori
