Blogin kirjoittaja Maria Jänikselä on tuore joogaopettaja RYT 200, sosionomi, perheneuvoja/perheohjaaja, kognitiivinen lyhytterapeutti, Ihmeelliset vuodet ryhmän ohjaaja sekä Nepsy-valmentaja. Harrastuksinaan Maria mainitsee joogan sekä kuvataiteet. Maria nauttii luonnosta ja mökkeilemisestä.
Joogaopettajan todistus RYT 200 on nyt taskussa Samatvalta. Uteliaana odotan, mitä kaikkea tämä uusi vaihe tuo tullessaan. Opinnot antoivat paljon enemmän kuin vain opettajan pätevyyden – ne avasivat syvempää ymmärrystä sekä kehosta, mielestä että joogasta kokonaisuutena. Vuoden aikana opin jättämään säryt matolle, hallitsemaan mieltäni ja ottamaan käyttöön päivittäisen harjoituksen, joka jatkuvasti vie minua eteenpäin, askel kerrallaan.
Koulutukseen lähtiessä, kehossani oli monenlaisia kipuja, jännitteitä ja mielialoja, jotka kulkivat mukanani arjessa. Koulutuksen myötä opin todella ymmärtämään, miten kehoa voi kuunnella ja hoitaa oikealla tavalla. Opin tekemään asanat oikein, antaen niille aikaa ja tilaa, ja sain tärkeitä neuvoja oman harjoitukseni kehittämiseen ja muiden ohjaamiseen.
Lähdin hakemaan pätevyyttä, mutta löysin samalla jotakin vielä merkityksellisempää. Sain paljon uusia oivalluksia, loistavan opetuksen ja inspiroivan opiskelu porukan kanssa. Jooga opetti minulle, että emme ole vain keho tai mieli – olemme kokonaisuus, jossa molemmat toimivat yhdessä, tukien ja tasapainottaen toisiaan.
Jokaisen opiskeluviikonlopun myötä aloin tuntea, miten kipu ja särky vähitellen liukenivat, pois kantamastani taakasta. Jokainen liike, hengitys ja asento auttoi vapauttamaan kehoa ja mieltä rajoittavia esteitä. Näiden oivallusten myötä kehoni on keventynyt ja mieli kirkastunut. Harjoituksesta on tullut ystävä, joka tukee ja kannattelee arjen keskellä, muistuttaen minua siitä, että keho todella voi olla mielen koti. Kun keho saa joustavuutta ja voimaa selvitä arkipäivistä niin tasapainoisempi mieli kestää kaiken tyynemmin. Joogan polku ei pääty todistukseen, vaan se on jatkuva, syvenevä matka.
Joogan harjoittaminen on ollut kuin lempeä muistutus siitä, että elämän vaikeudet tulevat ja menevät ja että vaikeiden hetkien takana odottavat taas rauhan ja selkeyden ajat. Hengityksen ja asanoiden kautta olen oppinut, että haastamalla kehoa saa kokea sen jälkeen palautumisen tuoman rauhan. Kun kehoni vahvistuu, myös mieleni tyyntyy ja kirkastuu. Tämä on auttanut tarkastelemaan kaikkea rauhallisemmin. Tuoden ymmärrystä, kuinka syvästi joogaharjoitus voi ulottua osaksi kaikkea olemista, arjen jokaiseen hetkeen.
Olen saanut nyt tilaisuuden aloittaa opettamaan omia oppilaitani. Joogan opettaminen on minulle lahja, joka kasvaa jokaisella hengityksellä ja liikkeellä. Se, että sinulla on mahdollisuus johdattaa muita kohti kehon ja mielen tasapainoa, on paitsi suuri kunnia, myös syvästi sydäntä koskettava kokemus.
Annan nyt sydämeni johdattaa askel askeleelta, hengitys hengitykseltä. Joka kerta, kun huomaan oppilaideni rentoutuvan, tasapainottuvan tai löytävän uuden puolen itsestään, se on kuin pieni sydämellisyyden heijastus. Tätä polkua kuljettaessa ei ole päätepistettä, vaan jokainen askel tuo lisää syvyyttä ja voimaa. Saan jakaa joogan vahvuutta ja lempeyttä osaksi muidenkin elämää. Matka ei ole kiireinen, vaan se antaa tilaa oppia ja oivaltaa yhdessä.