Jaakko Yli-Ojanperä on Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen toiminnanjohtaja ja Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston rehtori.
Vaikuttavuus ja vaikuttavuuden osoittaminen ovat aina ajankohtaisia. Etelä-Pohjanmaan kesäyliopistoa koskee suoraan parhaillaan käynnissä oleva Vapaan sivistystyön yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja saavutettavuus -arviointi 2025–2026. Vaikuttavuus rakentuu aina organisaation, asiakkaiden ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Jos ei ole toimintaa, ei ole vaikuttavuuttakaan.
Miten Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto vuorovaikuttaa? Tarjoamme asiantuntevaa ja ajankohtaista ammatillista täydennyskoulutusta sekä avointa yliopisto-opetusta. Koordinoimme eteläpohjalaista esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyötä ja eteläpohjalaisten kuntien verkostossa toteutettavia esi- ja perusopetuksen sekä varhaiskasvatuksen täydennyskoulutuksia. Lisäksi järjestämme luentoja lapsille ja ikääntyville. Vuositasolla koulutuksiimme osallistuu noin 3 500 henkilöä. Asiakkaistamme 86 % ovat työssäkäyviä, osaamistaan päivittäviä/ laajentavia henkilöitä. Kasvatus- ja opetusalan täydennyskoulutuksemme keräävät likimain 2 500 osallistumista Etelä-Pohjanmaalta vuodessa. Avoimena yliopisto-opetuksena toteutamme vuosittain noin 120 kurssia.
Toiminnan vaikuttavuutta voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta, esimerkiksi yksilön, oppilaitoksen ja alueen kannalta. Olemme järjestäneet Etelä-Pohjanmaalla avointa yliopisto-opetusta 1960-luvun alusta lähtien. Sinä aikana moni on aloittanut yliopistopolkunsa ja yksilöiden osaaminen sekä tulevaisuuden mahdollisuudet ovat kasvaneet. Roolimme yliopistokoulutuksen alueellisen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistajana on Etelä-Pohjanmaalla merkittävä.
Etelä-Pohjanmaan kuntien verkostossa toteuttamamme varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen henkilöstön täydennyskoulutukset ovat keskeisiä alueen kuntien henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Huomionarvoisia on myös se, että jokaisen kunnan henkilöstöllä on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua koulutuksiin. Koulutuksia on toteutettu vuodesta 2010 alkaen.
Koordinoimme eteläpohjalaista esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyötä. Tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa on syntynyt koko alueen yhteinen opetussuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti. Yhteinen opetussuunnitelma varmistaa asuinkunnasta riippumatta lasten tasa-arvoisen ja yhtenäisen koulutuksen. Alueen kuntien näkökulmasta voitaneen puhua erinomaisesta resurssitehokkuudesta. Tiivis kuntayhteistyö tuo viisaat päät yhteen, jolloin saavutetaan parempia tuloksia.
Haluan päättää tämän kirjoituksen kiitokseen jakamalla omakohtaisen kokemuksen. Minulla oli kunnia toivottaa Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston puolesta osallistujat tervetulleeksi Ikääntyvien yliopiston syyskauden luentosarjan ensimmäiselle luennolle. Striimattavan luennon aiheena oli Kolesteroli — vähän on hyvästä ja liika on pahasta. Yllätyin suunnattomasti. Salissa oli 122 iältään 63–90-vuotiasta tiedonjanoista osallistujaa. He olivat tehneet päätöksen osallistua ja nähneet vaivaa tullakseen paikan päälle seuraamaan luentoa ja tapaamaan toisiaan. Liikutuin näkemästäni ja kokemastani. Tällainen tiedonjano, uteliaisuus ja kotiympyröistä uuden äärelle lähteminen herättää minussa suurta kunnioitusta. Tässä on jotain syvällistä, perustavan laatuista, jotain erityistä. Osallistumisen omaehtoisuus on yksi näistä elementeistä. Lämmin kiitos osallistujille.
Luentosarja on pieni, mutta vaikuttava osa Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston toimintaa. Valtakunnallisesti osallistujamäärämme on kolmanneksi suurin 19 kesäyliopiston joukossa. Syyslukukauden 2025 luentosarjaan ilmoittautui 170 osallistujaa. Mukana on osallistujia, jotka ovat käyneet luennoilla yhtäjaksoisesti jo yli kymmenen vuoden ajan. Vaikuttavaa, eikö totta.
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 16.1.2026.