Salla Hewitt on neurokirjon asiantuntija, kouluttaja ja Neurovahvistavan lähestymistavan osaamiskeskuksen perustaja. Koulutukseltaan hän on sosionomi ja käyttäytymisanalyytikko. Sallan ymmärrys ja syvä kiinnostus neurokirjon teemoihin kumpuaa hänen omasta autismistaan ja erityisesti äitiydestä sekä neurokirjon perheiden kanssa työskentelystä. Työssään Salla auttaa perheitä ja työyhteisöjä löytämään neurokirjolaisten hyvinvointia tukevia tekijöitä sekä edistää asenne-esteettömyyttä ja toimintakulttuurin muutosta yhteiskunnassamme kohti yhdenvertaista ja neurovahvistavaa koulutus- ja palvelujärjestelmää.
Neurodiversiteettiymmärryksen syventyessä koulutus- ja palvelujärjestelmämme on tulossa kaivattuun murrokseen, sillä se havahduttaa meidät pohtimaan rakenteiden ja tämänhetkisten toimintatapojen tarkoituksenmukaisuutta neurokirjon oppilaiden ja asiakkaiden näkökulmasta. Meillä on valitettavan suuri määrä neurokirjon lapsia ja nuoria, jotka eivät voi hyvin ja eivät esimerkiksi pysty käydä koulua liiallisen kuormittumisen vuoksi sekä monia neurokirjon aikuisia, jotka uupuvat toistuvasti työelämässä yrittäessään pitää yllä neurotyypillistä tahtia ja täyttää lukuisia neuronormatiivisia odotuksia.
Neurodiversiteetti eli neuromoninaisuus tarkoittaa ihmiskunnan neurotyyppien luonnollista monimuotoisuutta: jokaisella meistä on yksilöllisesti rakentuneet aivot ja hermosto ja siten myös erilaisia tarpeita. Tämän vuoksi neurotyypillisten näkökulmasta rakennetut ja neurotyypillisille suunnatut ohjeet ja odotukset esimerkiksi oppimiseen, itsestä huolehtimiseen, arjen pyörittämiseen ja vaikkapa vanhemmuuteen liittyvissä asioissa eivät välttämättä aina palvele neurokirjolaisten tarpeita. Miten voisimme toimia toisin, neurokirjon oppilaiden ja asiakkaiden hyvinvointia tukevalla tavalla? Miten voisimme tukea lapsia ja nuoria myönteisen neurokirjon identiteetin vahvistumisessa ja tarjota asiakkaillemme tarkoituksenmukaista tukea?
Ulkoapäin määrittelystä eletyn kokemuksen kunnioittamiseen
Pitkään esimerkiksi sosiaalialan, opetus- ja kasvatusalan sekä kuntoutusalan koulutuksissa olemme oppineet neurokirjon ilmenemismuodoista pääasiassa lääketieteen näkökulmasta sekä neurotyypillisten toimijoiden kuvaamana. Lääketieteen viitekehyksessä neurokirjon ilmenemismuodot nähdään neuropsykiatrisina häiriöinä (tässä yhteydessä neuropsykiatrisilla häiriöillä viitataan autismiin, VAST/ADHD:hen, Touretteen ja tic-ominaisuuksiin). Tässä lähestymistavassa ja ”häiriönarratiivissa” on haasteensa, jos ja kun se aiheuttaa ja ylläpitää neuronormatiivisia rakenteita ja toimintatapoja ja pahimmassa tapauksessa luo asenteista ja rakenteista ableistisia ja syrjiviä. Jos neurotyypillistä olemisen tapaa pidetään lähtökohtaisesti normaalina ja tavoiteltavana ja muita neurotyyppejä häiriöinä, nähdään neurokirjon ilmenemismuodot ja niille ominaiset tavat esimerkiksi kommunikoimiseen, tuntemiseen ja oppimiseen liittyen helposti ei-toivottuina – vääränlaisina. Tällöin myös kasvatuksessa, opetuksessa ja kuntoutuksessa saatetaan lähteä ohjaamaan kaikkia lapsia neurotyypilliseen suuntaan heidän neurotyypistään riippumatta, tai esimerkiksi työelämässä odottaa kaikilta työntekijöiltä neuronormatiivisten odotusten mukaista toimintaa. Tällainen asennoituminen ja ei-tarkoituksenmukaiset vaatimukset voivat olla neurokirjon henkilöille hyvin haitallisia ja kuormittavia aiheuttaen maskaamista ja uupumista sekä itsetunnon ja identiteetin kehittymisen haasteita.
Neurovahvistava lähestymistapa ei näe eikä kohtele neurokirjon ilmenemismuotoja, kuten autismia, häiriöinä, vaan luonnollisena, arvokkaana osana ihmiskunnan neuromoninaisuutta sekä omanlaisena, autistisena tapana kokea niin omaa sisäistä kuin ympäröivääkin maailmaa. Yksi neurovahvistavan lähestymistavan keskeisistä periaatteista on eletyn kokemuksen kuunteleminen ja kunnioittaminen: neurokirjon ilmenemismuotoja ei kuvata enää neurotyypillisestä näkökulmasta, ulospäin näkyvän käyttäytymisen ja ongelmien kautta, vaan varmistetaan, että neurokirjolaisten oma ääni kuuluu. ”Ulkopuolelta tarkasteleminen” voi antaa kovin kapean kuvan, ja ammattilaisten on tärkeää pyrkiä tavoittelemaan neurokirjon sisäistä kokemusmaailmaa, ajatuksia, tunteita ja tarpeita. Eletyn kokemuksen kunnioittamisen periaate ohjaa ammattilaisia esimerkiksi lukemaan neurokirjon henkilöiden kirjoittamia kirjoja ja muuta ilmaisua sekä osallistumaan koulutuksiin, joissa kuuluu vahvasti neurokirjon ääni. Olennaista on ymmärtää, että eri neurotyypeillä voi olla hyvinkin erilainen tapa kokea maailmaa, ja kunnioittaa tätä yksilöön kohdistettavien muutosodotusten sijaan.
Neurovahvistava lähestymistapa päivittää uskomuksemme ja työskentelytapamme perin pohjin
Neurovahvistava lähestymistapa mahdollistaa meille kokonaan erilaisen ymmärryksen neuromoninaisuudesta aina yhdenvertaisuudesta ja asenne-esteettömyydestä emotionaalisesti turvallisiin kohtaamisiin sekä kunnioittavaan, syrjimättömään kielen käyttöön saakka. Monet koulutuksiini osallistuneet, kokeneet ammattilaiset ovatkin kuvanneet merkityksellisiä havahtumisen, ”silmien avautumisen” ja asenteiden perusteellisen päivittymisen kokemuksia neurovahvistavaan lähestymistapaan syventymisen ja nepsy-narratiivin väistymisen myötä. Neurovahvistava ammattilainen reflektoi vastuullisesti totuttuja toimintatapojaan, on kulttuurisensitiivinen asiakkaansa neurokirjon kokemusmaailmaa ja esimerkiksi autistista kulttuuria kohtaan ja luo turvallista tilaa neurovähemmistöille tulla kuulluksi ja ymmärretyksi niin päivittäisissä asiakaskohtaamisissa kuin järjestelmämme pitkäjänteisessä kehittämistyössäkin.
Kutsun myös sinut, lukijani, tietoisesti pohtimaan, ovathan työssäsi käyttämät menetelmät ja toimintatavat neurokirjolaisille tarkoituksenmukaisia ja emotionaalisesti turvallisia, eivätkä osaltaan aiheuta esimerkiksi maskaamista ja neurokirjolaiselle ominaisten tarpeiden, kuten aistitarpeiden ohittamista. Esimerkiksi Lasten neurokirjon asiantuntija LANA – sekä Neurovahvistaja® -koulutuksissa pääset kuulemaan neurokirjon elettyä kokemusta sekä suodattamaan totutut toimintatavat, käytetyt menetelmät sekä arvot ja uskomukset huolellisesti neurovahvistavan lähestymistavan periaatteiden läpi. Tervetuloa mukaan toimintakulttuurin muutokseen, rakentamaan kaikille neurotyypeille yhdenvertaista maailmaa!
Kuva: Riikka Austen