Tampereen yliopiston Alueellisen kehittämisen tutkimusryhmä Sente on tehnyt aluetutkimusta Seinäjoella jo yli neljännesvuosisadan ajan. Helmikuun lopussa pidettiin johtamani Epanet-hankkeen (Osaamisperustainen alue- ja kaupunkikehitys) ”välitilinpäätösseminaari”. Seminaarissa nostettiin esiin tutkimusryhmäni viimeaikaisia tutkimusteemoja ja -tuloksia ja käytiin keskustelua niistä noin 50 hengen voimin. Seuraavassa muutama nosto puheenvuoroista.
Tutkijatohtori Heli Kurikka käsitteli puheenvuorossaan Kevola-hankkeen työhön tukeutuen keskikokoisten korkeakoulukaupunkien tulevaisuutta. Erityinen huomio kohdistui luonnollisesti Seinäjoen tilanteeseen. Korkeakoulutus on merkittävä aluekehittämisen voima, sillä se siirtää väestöä maakuntien välillä nuorten hakeutuessa opintoihin ja niiden jälkeen jälleen työmarkkinoille. Etelä-Pohjanmaa on tässä pelissä valitettavasti negatiivisella puolella johtuen erityisesti korkeakoulupaikkojen vähäisestä määrästä. Kurikka kuitenkin korosti, että koulutuspaikkojen lisääminen ja kaupunkimarkkinointi eivät yksinään riitä, vaan kyse on kokonaisuudesta: esimerkiksi koulutuksen laatuun pitää panostaa ja kansainvälistyminen täytyy hoitaa tyylikkäästi.
Tutkijatohtori Henna Jousmäki jatkoi kansainvälistymisen teemalla käsitellen erityisesti kielen ja kulttuurin merkitystä maahanmuuttajien kotoutumisessa. Jousmäki kiinnitti huomiota siihen, että maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämisen on merkittäviä haasteita, joista osa liittyy esimerkiksi tiukkoihin kielitaitovaatimuksiin ja kielikäytänteisiin. Vaarana on eriytyvien työmarkkinoiden syntyminen. Jousmäki korostikin kielen ja kieltenoppimisen moniulotteisuutta. Kyse ei ole vain formaalista kielikoulutuksesta, vaan laajemmasta kieleen sosiaalistumisesta ja sen myötä tapahtuvasta toimijuuden vahvistumisesta. Työ- ja paikallisyhteisöillä on oma vastuunsa siitä, että maahantulijat nähdään ja otetaan osaksi yhteisöjä.
Korkeakoulutuksen ja inhimillisen osaamisen lisäksi seminaarissa kiinnitettiin huomiota yritysten innovaatiotoimintaan ja kansainvälistymiseen sekä innovaatiopolitiikkaan erityisesti biotalouteen liittyen. MDI:n johtava asiantuntija Valtteri Laasonen teki aluetieteen väitöstutkimuksensa osana Sente-tutkimusryhmää nimenomaan jälkimmäisestä aiheesta. Laasonen tähdensi, että biotalous ja vihreä siirtymä ovat edelleen Suomelle merkittävä taloudellinen mahdollisuus, vaikka siihen asetettuja odotuksia ei olekaan kyetty vielä täysin lunastamaan.
Siirtymä kohti innovaatiovetoista biotaloutta on ollut vaivalloista. Korkean lisäarvon biotaloustuotteiden kehittäminen ja markkinoille vieminen vie toki väistämättä aikaa. Biotaloussiirtymään liittyviä TKI-panostuksia onkin edelleen tarpeen kasvattaa, jotta biotalouden tuotteiden ja palveluiden lisäarvo nousisi. Tämä on tärkeä viesti myös Etelä-Pohjanmaalle, joka on vahva biotalousmaakunta, mutta jonka TKI-toiminnan taso on perinteisesti ollut verrattain matala.
Oikeilla politiikkatoimilla voidaan luoda yrityksille suotuisia olosuhteita ja kannustimia innovaatiotoiminnalle. Osaamis- ja innovaatiovetoinen kasvu luodaan kuitenkin lopulta yksittäisissä yrityksissä. Ollaan yritysten strategisen päätöksenteon ytimessä. Nykyisin yrityskummina toimiva Pertti Wathén työskenteli pitkään Sente-tutkimusryhmässä. Väitöstutkimuksensa pohjalta puhuneen Wathénin keskeinen viesti pk-yrityksille on se, että ei ole vain yhtä oikeaa päätöksentekotapaa. Strategiaa ja suunnitelmia tarvitaan, mutta samoin tarvitaan joustavuutta alati vaihtuvissa olosuhteissa. Tämä pätee myös yritysten innovaatiotoiminnassa ja kansainvälistymisessä.
HT Jari Kolehmainen
Tampereen yliopisto
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 11.3.2024.