Tammikuussa 2024 kyselin lukijoilta, onko heillä asiaa kampukselle. Olin tuolloin aloittanut työrupeaman Kampus 2030-hankkeessa Seinäjoen yliopistokeskuksen ja Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen palveluksessa. Vuoden ajan selvittelimme yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen kaupungin kanssa, miten kampus nähdään, mitä odotuksia sille on ja minkälaisia toimenpide-ehdotuksia kehittämistyön syötteeksi annetaan.
Hanke näkyi ja kuului pinkin ja valkoisen värisissä tunnuksissaan turuilla ja toreilla. Kohtasimme ihmisiä ja keräsimme vastauksia kyselyyn, työstimme kehittämisideoita asiantuntijatyöpajoissa ja myös verkkosivujen ja sosiaalisen median kautta meille saattoi jakaa ajatuksiaan. Kuusi erilaista kampusta muualla Suomessa tarjosivat hanketiimin tutustumiskohteina myös paljon ajatuksen aihetta ja ideoita kampuskehittämiseen. Hanketyöntekijöiden ja heidän työtään tukeneiden laajan hanketiimin ja ohjausryhmän pyörittelyn ja puserruksen tuloksena runsaasta materiaalista syntyi kampuksen kehittämisohjelma Kohtaamisten kampus, joka julkaistiin 11.11. Seinäjoki-salissa.
Yksittäisiä toimenpide-ehdotuksia tunnistimme hieman yli 200. Niiden pohjalta muotoutui kolme pääteemaa, joista hankkeen taustaorganisaatiot nyt lähtevät viemään eteenpäin:
Kasvava ja kansainvälistyvä kampus on suomalaisten ja kansainvälisten osaajien luonteva kohtauspaikka ja maakunnan kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuden keskus. Ohjaus- ja tukipalvelut tuotetaan kampuksella yhteistyönä ja asiakaslähtöisesti. Suomea ja englantia pyritään käyttämään rinnakkain kampuksen työ- ja viestintäkielenä.
Tunnettu ja identiteetiltään vahva kampus on koulutuksen, tutkimuksen, yrittäjyyden ja kohtaamisten kampus. Julkisen sektorin, yritystoiminnan, koulutus- ja kehittämistoimijoiden ja vapaan kansalaistoiminnan vuorovaikutus toteutuvat kampuksella. Seinäjoen kampus on myös vihreä ja helposti saavutettava kampus kaupunkikeskustassa.
Kohtaamisten, kehittämisen ja kehittymisen kampus on yhteisöllinen. Tilat, tapahtumat ja yhteiset tavoitteet kannustavat kohtaamiseen.
Kaikilla näillä tavoilla kampus tukee henkilökohtaisen kehittymisen potentiaalia ja uuden oppimista.
Vaikka Kampus 2030 -hanketta toteutti neljä organisaatiota, se ei tarkoita sitä, että ne olisivat yhtä kun kampus tai että ne pelkästään vastaisivat kampuksen kehittämisestä. Kohtaamisten kampus on kaikkien kampus ja yksi hankkeen tavoitteista oli herättää uusien toimijoiden kiinnostusta kampuksen heille tarjoamista mahdollisuuksista – joko jo olemassa olevista tai aivan uutta tekemistä odottavista.
Yhteiskehittämisen termi esiintyy melko taajaan kehittämissuunnitelmassa. Suunnitelman soisi myös todentuvan kampuksella useiden toimijoiden yhteistyönä ja kohtaamisten kampuksen näin konkretisoituvan muutenkin kuin sanoina paperilla. Koska palaan hankkeen päättyessä päätyöhöni Etelä-Pohjanmaan liittoon ja pysyn edelleen kampuksella, olen omalta osaltani vastuussa siitä miten kohtaava kampus on – itsestään on hyvä aloittaa.
Pia Kattelus (linkki Etelä-Pohjanmaan liiton sivuille)
asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys & Seinäjoen yliopistokeskus
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 25.11.2024.
Jonna Jylhän piirtämä kuva on lainattu kehittämisohjelman tiivistelmästä.