Pääosin paikallisilla markkinoilla toimivia pieniä yrityksiä on Suomessa paljon, noin 80 % kaikista elintarvikealan yrityksistä. Näin on myös Etelä-Pohjanmaalla Aitoja makuja yritystilaston mukaan. Nämä pienet yritykset jalostavat lähialueelta tai omalta tilalta saatavista raaka-aineista tuotteita suurella sydämellä ja intohimolla.
Kuluttajat haluavat omilla ruokaostoksillaan tukea lähialueen yrittäjiä. Taloustutkimuksen Suomi Syö -tutkimuksessa vuodelta 2021 kuluttajat pitivät tärkeänä sitä, että he tietävät miten ja missä lähiruoka on tuotettu. Tutkimuksen mukaan lähiruoan ostaminen oli kasvussa ja noin puolet suosi omalla asuinseudullaan valmistettua ruokaa.
Valtakunnallisessa Ruokasektorin koordinaatiohankkeessa koottiin viime syksynä eri puolilla Suomea elintarvikeyrityksille tehtyjen kyselyjen antia. Yritysten mielestä kuluttajien arvostus kotimaisia tuotteita kohtaan on kasvussa. Lähiruoan kilpailuvaltteina elintarvikeyritykset näkivät muun muassa laadukkaat tuotteet, lyhyet toimitusketjut ja jäljitettävyyden.
Lähiruokayrittäjyyden tarinat ja taustat kiinnostavat. Syksyllä julkaistuissa Ruokatarinani -videoilla yrittäjät täältä ja muualta Suomesta kertovat, mikä heitä innostaa lähiruoassa ja ruokayrittäjyydessä. Alkusysäyksen yrittäjyyteen on antanut esimerkiksi harrastus tai perheyrityksessä mukana oleminen. Yrittäjät näkevät tärkeäksi vapauden päättää siitä, mitä tekee ja kuinka voi tehdä asioita omien arvojensa mukaisesti. Paikallisten raaka-aineiden hyödyntäminen, käsityönä tekeminen ja tunteiden herättäminen asiakkaissa makuelämyksiä tarjoamalla nousevat esiin monen yrittäjän tarinassa. Lyhyet videot voi katsoa Aitoja makuja -kanavissa.
Lähiruokayrittäjän voi kohdata kasvokkain myös ostamalla tuotteita suoraan tilalta, yrityksen omasta myymälästä tai erilaisten suoramyyntikanavien kautta. Yksi ruoan suoramyynnin mahdollistaja ovat REKO-renkaat, joissa useat tuottajat myyvät tuotteitaan suoraan kuluttajille samassa paikassa ja samaan aikaan.
Käytännössä REKO-renkaat toimivat siten, että kuluttajat tilaavat etukäteen haluamansa tuotteet suoraan tuottajalta sen perusteella, mitä tuottaja on laittanut tarjolle kahden viikon tai kuukauden välein tapahtuvaan REKO-jakoon. Tilausalustana on Facebook-ryhmä ja varsinaisessa jakotilaisuudessa kuluttaja käy noutamassa ja maksamassa tilaamansa tuotteet. Ennakkotilauksiin perustuva malli tukee ajatusta reilusta kuluttamisesta – tehdään sen verran, mitä tilataan. Tähän reilun kuluttamisen ajatukseen REKO-nimikin perustuu, sillä se tulee ruotsinkielisestä rejäl konsumtion -sanaparin alkukirjaimista.
Osana Ruokasektorin koordinaatiohanketta Nina Grönqvist teki viime vuonna pro gradu -tutkielman kaupankäynnin määrästä ja ruokayrittäjyydestä REKOssa. Tutkimuksen myyntilukujen perusteella REKOssa tekevät hyvin kauppansa kananmuna, kala, (pakaste)marjat ja leipomotuotteet. Haastatellut yrittäjät kokivat REKOn tärkeäksi myyntikanavaksi. Positiivisena puolena nähtiin sen tehokkuus, mikä johtuu rajallisesta jakoajasta ja ennakkoon tehdyistä tilauksista. Yrittäjät näkivät tärkeänä myös verkostoitumisen, yhteisöllisyyden ja asiakkaiden kohtaamisen mahdollistumisen. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla toimii useita REKO-renkaita, joihin voi tutustua Aitojamakuja.fi:n REKO-sivulla.
Artikkeli on kirjoitettu osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Verkostoilla voimaa yhteistyöhön – Ruokasektorin koordinaatiohanketta.
Päivi Töyli
Projektipäällikkö
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 3.2.2025.