Tänä vuonna eräässä kasvukeskuksessa puretaan vuonna 1998 valmistunut 420 oppilaan koulu. Se on jäänyt pieneksi. Koko sotien jälkeisen ajan Suomessa on vallinnut puhunta, jonka mukaan vanhaa ei kannata korjata. Niinpä rakennukset alkavat nykyisin olla auton kaltainen kulutushyödyke: niiden arvo on suurin piirtein nolla heti, kun viimeinen lainaerä on maksettu. Rakennuskantamme korjausvelka on kolminkertaistunut vuosina 2000–2021. Purettavien rakennusten määrä taas on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Korjausrakentamisen koulutus on ajettu alas: on helpompaa rakentaa uutta.

On erittäin ongelmallista ja valitettavaa, että rakentaminen on nyt kokonaan pysähtynyt. Tähänastisen 2000-luvun kokonaiskuva on kuitenkin toisenlainen: vielä vuonna 2017 Suomessa rakennettiin uusia asuntoja eniten Euroopassa, 7,6 asuntoa tuhatta asukasta kohden. Euroopan keskiarvo oli 2,8. Harvasta asukastiheydestämme huolimatta meillä on asukaslukuun suhteutettuna toiseksi eniten kerrostaloja Euroopassa. Vaikuttaa siltä, että metsäisessä maassamme ei edelleenkään pidetä puuta urbaaniin ympäristöön soveltuvana, sillä puukerrostalojen osuus kaikista rakennettavista kerrostaloista on jäänyt viiteen prosenttiin. Puurakentamisella hiilipäästöjä voidaan vähentää tehokkaasti, koska rakentaminen on suurin yksittäinen hiilipäästöjen lähde.

Oheisesta kartasta näkyy, että rakennuksemme ovat iältään selvästi nuorempia kuin Pohjois- ja Keski-Euroopassa yleensä. Ruotsin sijasta verrokkimme löytyvät Irlannista ja Kreikasta. Ne ovat Euroopan syvimpien talouskriisien maita. Vaikuttaa siltä, että länsinaapurissa ja Keski-Euroopassa on huolehdittu rakentamiseen jo investoiduista pääomista paremmin. Miljoonaa ei kannata heti kuskata roskalavalle.

Eikö uusi talo olekaan aina korjattua parempi?  Uuden ihannointi on sisäänrakennettu rakentamisen normeihin: uudisrakennuksissa pyritään 50 vuoden elinkaareen. Pidetään siis hyvänä suorituksena, että kaikki rakennetaan uudestaan aina 50 vuoden välein.   Kuitenkin uudisrakennuksen hiilipiikistä ylivoimainen osa, enimmillään peräti 90 %, tulee rakennusmateriaalien valmistuksesta.

Oikeasti aika on laadun paras mittari. Jotain esikuvallista on siis niissä rakennuksissa, jotka ovat kestäneet käytössä pisimpään. Sellaisia ovat puurakenteiset talonpoikaistalomme.   Ennen talot tehtiin niin, että joka sukupolven ei tarvinnut kerätä asumiseen tarvittavaa pääomaa uudelleen. Hinta–laatusuhde ja ympäristöasiat olivat kohdillaan. Näitä taloja on yhä saatavilla kaikissa pohjalaismaakunnissa. Jos haluat hyvän, korjaa sellainen paikallaan tai uuteen paikkaan siirrettynä ja mahdollisimman paljon alkuperäisiä rakennusosia käyttäen.  Vähän prosessoiduista luonnonmateriaaleista tehdylle pohjalaistalolle on yhä odotettavissa moninkertainen elinkaari. Ja on siinä muitakin arvoja.

Kartta julkaisusta Building energy renovation for decarbonization and Covid-19 recovery. A snapshot at regional level (2020) © European Union 2020

Matti Mäkelä
väitöskirjatutkija
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 18.3.2025.