Vuoden 2025 alussa EU:ssa käynnistyi uusi aikakausi maatilojen kannattavuuskirjanpidossa: maatilojen kannattavuuden tietoverkosta sukeutui maatilojen kestävyyden tietoverkko (FSDN), joka yhdistää taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset muuttujat aiempaa laajemmaksi ja monipuolisemmaksi kokonaisuudeksi. Suomessa järjestelmän käytännön toteuttaja on Luonnonvarakeskus (Luke), joka vastaa tiedonkeruusta, aineistojen koostamisesta ja tulosten julkaisemisesta.
FSDN-kirjanpitoon osallistuminen on maatalousyrittäjille vapaaehtoista. Siihen kuulumisesta on viljelijöille kuitenkin selkeitä hyötyjä. Se tuo viljelijän ulottuville varsin kattavan peilin oman yrityksen toimintaan. Aiemmin seurannassa on keskitytty erityisesti tilan talous- ja tuotantotietoihin. Nyt mukaan tulee monipuolinen valikoima uusia mittareita. Näitä ovat esim. kasvihuonekaasupäästöt, lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö, eläinten lääkintä, uusiutuvan energian tuotanto, veden ja energian kulutus sekä maatalouden työntekijöihin ja sukupolvenvaihdosmahdollisuuksiin liittyvät mittarit.
Yksittäiselle viljelijälle tämä tarkoittaa mahdollisuutta saada päätöksenteon tueksi aiempaa monipuolisempaa, tilatasolle pureutuvaa tietoa. Viljelijä voi saada vastauksia esimerkiksi kysymyksiin: miten ympäristötoimet vaikuttavat tilan talouteen, onko energiatehokkuuden parantaminen myös taloudellisesti kannattavaa tai miten oma tila vertautuu muihin saman kokoluokan tiloihin. Suomessa viljelijät pääsevät tutustumaan omiin talouslukuihinsa sekä muihin maatiloihin vertailevaan dataan Luken ylläpitämässä Taloustohtori-verkkopalvelussa, jossa keskiarvotulokset ovat myös julkisesti saatavilla.
FSDN:ssä kerättyä dataa käytetään politiikan ja tukijärjestelmien kehittämiseen niin kansallisesti kuin EU-laajuisestikin. Järjestelmä toimii jatkossa keskeisenä tietolähteenä, kun arvioidaan tukien kohdentumista, tilojen kilpailukykyä ja maatalouden kestävyyttä. Sen avulla voidaan esimerkiksi arvioida, tukeeko jokin tukimuoto nuorten viljelijöiden asemaa, vähentääkö se eriarvoisuutta maaseudulla tai kannustaako se ilmastoviisaisiin tuotantotapoihin. Tämä auttaa päättäjiä tekemään parempia, vaikuttavampia ja oikeudenmukaisempia päätöksiä.
Vaikka FSDN:n selkeimmät suorat hyödyt koituvat viljelijöille ja päätöksentekijöille, sillä on vaikutuksia myös kuluttajiin. Tulevaisuudessa tuotannon kestävyyssertifioinnit, tuotannon läpinäkyvyys ja vastuullisuusmerkinnät voivat nojata FSDN:n tuottamaan tietoon. Kun kuluttaja haluaa tehdä kestäviä valintoja ruokakaupassa, vertailukelpoinen, viralliseen tietoon perustuva data voi entistä paremmin tuoda näkyväksi sen, miten ruoka tuotetaan. Tämä läpinäkyvyys voi myös vahvistaa suomalaisen ruoantuotannon brändiä kotimaassa ja vientimarkkinoilla.
Uusien mittareiden käyttöön saamisessa kestää aikansa. Vuoden 2025 aikana rakennetaan tarvittavia tietojärjestelmiä ja koulutetaan uusia käytäntöjä. Varsinainen tietojen keruu käynnistyy asteittain. Ensimmäiset laajat FSDN-tulokset julkaistaan vuonna 2027, ja vuoteen 2029 mennessä kaikki uudet mittarit ovat täydessä käytössä. Siirtymävaiheen aikana panostetaan erityisesti tiedonkeruun sujuvuuteen sekä toimintaan osallistuvien viljelijöiden informointiin, jotta heillä on selkeä käsitys siitä, mihin heidän antamansa tiedot vaikuttavat ja miten he voivat käyttää niitä hyväksi yrityksensä liikkeenjohdossa.
FSDN ei ole vain mittaristo. Se on työkalu, joka voi aidosti tukea maatalouden kehitystä kohti taloudellisesti kannattavampaa, sosiaalisesti vastuullisempaa ja ympäristöllisesti kestävämpää tulevaisuutta.
Jukka Tauriainen
tutkija
Luonnonvarakeskus
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 5.5.2025.