Usein kuulee sanottavan, että yhtenäiskulttuuri on murtunut. Totutut yhteiset tavat ja toimintamallit muuttuvat ja häviävät. Muutos tuntuu entisestään kiihtyvän ja yhteiset tapamme elää ja olla moninaistuvat. Tämä aiheuttaa sekä pelkoa että innostusta. Toiset kokevat, etteivät saa turvaa arkeensa mistään, kun kaikki muuttuu. Toiset kokevat, että wau, taas jotain uutta ja erilaista, ja suorastaan ryntäävät uusien asioiden perään – toimimaan, harrastamaan ja kokemaan. Voidaan kai siis sanoa ihan suoraan, että yhtenäiskulttuuri on jo monin osin murtunut ja tilalle on tullut erilaisia skenejä. Kuulumme entistä enemmän erilaisiin pienryhmiin ja yhteisöihin, siis skeneihin
Skene on sosiaalinen toiminnallinen verkosto. Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello määritteli sanan skene jo reilut pari vuosikymmentä sitten: ”Stadin slangin suursanakirjan (2001) mukaan skene tarkoittaa näkymää. Sana on lainattu suomeen englannista, jossa sanalla scene on sama merkitys. Viime vuosina skene on saanut uusia merkityksiä, ja nykyään sitä voidaan käyttää viittaamassa erilaisiin alakulttuureihin tai sosiaalisiin ryhmiin. Skenen muodostaa joukko samanhenkisiä ihmisiä, joilla on yhteisiä kiinnostuksenkohteita sekä asiantuntemusta ja vaikutusvaltaa omalla alallaan. Skeneen voi kuulua niin alan ammattilaisia kuin harrastelijoita. Kaikki eivät välttämättä tunne toisiaan, joten kyse on pikemminkin sosiaalisista verkostoista kuin tiiviistä ryhmistä.”
Mari Koppinen kirjoitti Helsingin Sanomissa 10.5.2025 osuvasti, että suomalaisen pelikehitysmenestyksen taustalla on asiaansa intohimolla suhtautuvien teini-ikäisten demoskeneryhmät ja niiden välinen kilpailu. Hänen haastattelemiensa pelialan tienraivaajien mukaan samanlainen kunnianhimoinen, itsenäinen ja kaveria tukeva meininki alalla vallitsee vieläkin. Pelialan kehittäjät tavoittelivatkin elämäänsä mielekkyyttä ei niinkään menestystä. Voisi ajatella, että tällaisia yritystoiminnaksi muuntuneita skeneryhmiä olisi löydettävissä muitakin.
Turun yliopisto järjestää Seinäjoella keväisin ja syksyisin neljä erilaista iltaa ruokaintoilijoille. Nämä ruokaintoilijoiden tapaamiset toteutetaan otsikon Tieteellis-gastronominen ruokaklubi alla – tuttujen kesken TG-klubi. TG-klubi on Turun yliopiston ja Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston yhteinen avoin ryhmä. Klubi-iltojen aikana eri kaupungeissa kokoontuvien (Turku, Helsinki ja Seinäjoki) TG-klubien välillä on etäyhteys, ja ryhmässä keskitytään tarkastelemaan ruokaa, ruoanlaittoa ja ruoasta nauttimista luonnontieteellisestä, kulttuurihistoriallisesta ja gastronomisesta näkökulmasta. Iltoihin osallistuu joka kerta viitisenkymmentä ihmistä.Kevään 2025 ruokateemoja oli neljä: sipuli ja kasviöljyt, rahka, viili & jogurtti sekä neljäntenä jäätelö. Osallistujat ovat ehkä keskimääräistä kiinnostuneempia ruuanlaitosta ja kaikesta siihen liittyvästä. TG-klubin voikin sanoa olevan skene.
Lienee niin, että valtaosa skeneistä on syntynyt itsestään. Skene syntyy jonkun ryhmän intohimoisesta ja tinkimättömästä kiinnostuksesta ja tarpeesta löytää omaan arkeensa mielekästä tekemistä, josta sitten myös ulkopuoliset kiinnostuvat. Millaisiin ryhmiin tai alakulttuureihin sinä kuulut? Kuinka aktiivisesti niissä harrastat ja toimit ja koska ajankäyttösi johonkin intohimoisesti suhtautumaasi asiaan muuttuu niin intensiiviseksi, että olet luomassa ja ylläpitämässä aktiivista pienyhteisöä, jota kutsutaan skeneksi?
Matti Mäki
erikoissuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 26.5.2025.