Kuluttajien kiinnostus ruoantuotannon kestävyyttä ja vastuullisuutta kohtaan on lisääntynyt viime vuosina. Eläintuotannossa tärkeitä kestävyystekijöitä ovat etenkin ympäristönäkökohdat, taloudellinen kestävyys ja eläinten hyvinvointi.

Eläinten hyvinvoinnin merkitys ruokamarkkinoilla onkin lisääntynyt ja aihe kiinnostaa sekä kuluttajia että yrityksiä. Esimerkiksi eurobarometrin mukaan 64 prosenttia suomalaisista halusi lisätietoa tuotantoeläinten pidosta ja 38 prosenttia koki, että kaupassa ei ole riittävää valikoimaa ruoasta, jonka tuotannossa on huomioitu eläinten hyvinvointi. Taustalla on useita tekijöitä, kuten kuluttajien ja ruoan tuotannon etääntyminen toisistaan sekä kulutusasenteiden muutos vastuullisuutta korostavaan suuntaan.

Eläimen hyvinvointi tarkoittaa eläimen omaa kokemusta fyysisestä ja psyykkisestä tilastaan ja siihen liittyvät eläimen terveys, ruokinta, käyttäytyminen ja pitoympäristö. Etenkin tuotantoeläinten terveys on Suomessa kilpailijamaihin verrattuna huippuluokkaa.

Suomalainen ruoka on laadukasta ja puhdasta, mutta hyvä laatu ei synny itsestään. Laadun tuottaminen vaatii satsauksia sekä maatiloilla että muualla tuotantoketjussa. Korkealle laadulle tulisikin saada nykyistä enemmän lisäarvoa markkinoilta, jotta tuotanto ei valu alempien laatustandardien maihin. Laajemmin tarkasteltuna arvonlisä auttaisi myös parantamaan kotieläintuotannon kannattavuutta ja turvaamaan ruoan huoltovarmuutta Suomessa.

Pakkausmerkinnöillä voidaan kertoa kuluttajille ruoan laadusta ja tuotannon kestävyydestä, ja hakea laatutekijöille lisäarvoa. Euroopan maissa on tällä vuosituhannella lanseerattu erilaisia eläinten hyvinvoinnista kertovia laatumerkintöjä. Esimerkiksi Alankomaissa Beter leven-merkillä myytyjen tuotteiden arvo oli vuonna 2020 jo noin 2,5 miljardia euroa.

Suomessakin hyvinvointia on alettu tuoda esille ruuan markkinoinnissa, mutta markkinoilla ei toistaiseksi ole alan yhteistä eläinten hyvinvointimerkintää. Noin kolme neljäsosaa suomalaisista kuitenkin kokee hyvinvointimerkityn tuotteen ostamisen positiiviseksi ja tiedon saaminen eläinten hyvinvoinnista lisää eläinten hyvinvointia korostavien tuotteiden ostoaikomuksia.

Tutkimusten mukaan kuluttajat ovat valmiita maksamaan ruoasta kaupassa noin 15–30 prosenttia enemmän, jos tuotannossa on kiinnitetty tavallista enemmän huomiota eläinten hyvinvointiin. Kuluttajat ovat kuitenkin heterogeeninen ryhmä ja kiinnostus sekä eläinten hyvinvointia että muita laatutekijöitä kohtaan vaihtelee kuluttajaryhmittäin. Laatumerkinnän kustannus ei siten voi nousta liian suureksi, koska se ajaa osan kuluttajista pois laatutuotteen käyttäjäkunnasta.

Eläinten hyvinvointimerkintöjen menestyksen avaimia ovat etenkin kuluttajien tietoisuus merkinnästä ja kiinnostus sitä kohtaan, arvoketjun yritysten halu avoimuuteen, sekä arvoketjun ja sidosryhmien osallistuminen merkinnän toteutukseen, jotta se koetaan yhteiseksi asiaksi. Kuluttajille puolestaan on tärkeää, jotta laadusta kerrottavat tiedot ovat kiinnostavia, ymmärrettäviä ja luotettavia.

Jarkko Niemi
tutkimusprofessori
Luonnonvarakeskus

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 7.3.2022.