Terveydenhuolto ja tekoäly muodostavat yhdistelmän, jolla on valtava potentiaali. Mutta mahdollisuuksien hyödyntäminen on monimutkaista ja vaativaa, eikä tekoäly tuota pikavoittoja terveydenhuoltohankkeissa.

Menestys edellyttää, että investointeja, rahoitusjärjestelyjä ja poliittista päätöksentekoa suunnitellaan pitkällä aikavälillä, koska panostusten hyödyt eivät ole välittömästi näkyvissä. Toinen edellytys onnistumisille on laaja yhteistyö. Tutkijat, potilaat, ammattilaiset, teollisuus, poliittiset päättäjät ja sääntelyelimet on kaikki otettava huomioon alusta alkaen, jotta voidaan toivoa todellista menestystä.

Tärkeintä on se, mitä uusi tekoälypohjainen lähestymistapa saa terveydenhuollossa todella aikaan, olipa kyse sitten potilaiden hoitojaksojen pituudesta, euroista potilasta kohden vuodessa, potilastyytyväisyydestä, osastobudjetin käytöstä tai potilaan elämänlaadusta. Ratkaisevaa on, että vaikutukset voidaan mitata tehokkaasti ja määrittää numeerisesti. Mittaustuloksia on myös hyödynnettävä tavoiteprosessien ja -palvelujen parantamiseksi, riippumatta siitä, ovatko nämä prosessit ja palvelut tekoälypohjaisia vai eivät.
 
Terveydenhuollon digitalisaation Epanet-professori Mark van Gils kirjoittaa aiheesta Tekoäly terveydenhuollossa (s. 86) eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa (1/2022)  Tekoälyratkaisut tänään ja tulevaisuudessa.