Seinäjokea ei tunneta perinteisenä korkeakoulukaupunkina. Mutta kokemukseni mukaan sitä pidetään kiinnostavana. Kiinnostavuus on tärkeää. Se on jo osa vetovoimaisuutta. 

Minulla on ollut ilo kertoa yliopistojen toiminnasta Seinäjoella hyvin monissa eri tilanteissa. Kiinnostavuus tuntuu perustuvan siihen, voiko osaamisympäristön kehitykseen vaikuttaa paikallisesti ja maakunnallisesti. Etelä-Pohjanmaalla on haluttu ja voitu. Asia on maakunnan tulevaisuuden kannalta elintärkeä.

Keväällä 2022 studentum.fi -sivustossa vertailtiin suomalaisia opiskelukaupunkeja. Sivusto auttaa opiskelijoita löytämään itselleen sopivan opiskelupaikkakunnan. Erityisen kiinnostavia tässä vertailussa olivat tarkasteltavat kriteerit.

Vertailussa kiinnitettiin huomiota mm. oppilaitosten ja opiskelun tasoon, jatko-opinto-, työharjoittelu- ja työllistymismahdollisuuksiin sekä tietenkin myös opiskelijaelämään. Ei Seinäjoki huonosti pärjännyt. Mutta enemmän voidaan tehdä.

Seinäjoella toimivat ammattikorkeakoulu ja yliopistokeskuksessa Tampereen, Helsingin ja Vaasan yliopistot sekä Taideyliopisto. Näiden kumppanina toimii rajatummalla palvelutarjonnalla myös Turun yliopisto. Kaikki ovat vahvoja, arvostettuja toimijoita. Ne tarjoavat palveluja monilla tieteen ja taiteen aloilla. Kansainvälisen tason tutkimusta tehdäänkin paljon. Se tarjoaa pohjan myös koulutukselle.

Opiskelupaikkoja Seinäjoella on kuitenkin verrattain vähän. Ainoastaan ammattikorkeakoulu on mukana koulutuksen normaalissa rahoitusjärjestelmässä. Yliopistokeskuksessa yliopistot rahoittavat osan järjestettävästä koulutuksesta itse, mutta rahoitusta kerätään lisäksi paljon muualta, monista eri lähteistä. Seinäjoen kaupungin rooli on suuri. Kerättävä rahoitus on määräaikaista, ei automaattisesti jatkuvaa. Tästä huolimatta on pystytty rakentamaan koulutuspalveluja. Niiden avulla ihmiset ovat voineet vahvistaa osaamistaan eri elämätilanteissa. Esimerkiksi kauppatieteiden ja tekniikan aloilla on tarjolla koulutusvaihtoehtoja, joita yhdistämällä on mahdollisuus opiskella ammattikorkeakoulussa aloittaen ja yliopistossa jatkaen aina tohtorin tutkintoon saakka. Tohtorin tutkinnot suoritetaan yliopistojen pääkampukselle, mutta Seinäjoen yliopistoyhteisössä on tuettu vuoden 2001 jälkeen 104 tohtorin väitöstutkimusta ja tutkinnon suorittamista.

Yliopistollisten koulutuspalvelujen määräaikaisuus ja rahoituksen pirstaloituneisuus on rakenteellinen ongelma. Määräaikaisten palvelujen jatkunen ei ole varmaa. Tavoitteena tulisi olla tarjonta, joka muodostaa helpommin ennakoitavia opintopolkuja, ja joista voitaisiin kertoa aktiivisemmin myös alueen nuorille. Palvelujen taustalle tarvitaan eri rahoituslähteiden yhdistämistä ennakkoluulottomalla tavalla ja yhteistyösopimus vuosikymmenen loppupuolelle saakka. Näkyvät mahdollisuudet kouluttautua pitkälle usealla eri ammattialalla lisää kaupungin ja maakunnan vetovoimaa.

Erityisen kiinnostavaa Seinäjoen korkeakoulutoiminnassa on se, että se on verkostoitunut koko Etelä-Pohjanmaan maakuntaan. Yhteistyötä yritysten ja työnantajien kanssa tehdään laajasti. Se on iso, ainutlaatuinen vahvuus. Opiskelijoita kiinnostaa vuorovaikutus työnantajien kanssa. Tällöin tarjolla on enemmän harjoittelupaikkoja ja ehkä myös tuleva työura. Toisaalta työnantajat saavat uusia osaajia. Kaikki hyötyvät.

Juha Alarinta
johtaja
Seinäjoen yliopistokeskus

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 7.6.2022.