Euroopan komission osarahoittamat eurooppalaiset tutkimus- ja innovointihankkeet tarjoavat suuria mahdollisuuksia tehdä vaikuttavaa tutkimusta sekä edistää innovointia. Suuri kiinnostus rahoituksia kohtaan tarkoittaa samalla kovaa kilpailua.
Euroopan unionin Horisontti-ohjelmat ovat erinomaisia esimerkkejä kansainvälisistä T&K-ohjelmista: Horisontti 2020:n (EU:n tutkimus- ja innovointirahoitusohjelma vuosille 2014–2020) kokonaisbudjetti oli lähes 80 miljardia euroa. Nyt käynnissä oleva Horisontti Eurooppa vuosille 2021–2027 on kokonaisbudjetiltaan 95,5 miljardia euroa.
Nämä kansainväliset ohjelmat ovat laajoja ja monialaisia. Keskityn tässä puheenvuorossa vain Etelä-Pohjanmaan Ruokaprovinssin kannalta kiinnostavimpaan Horisontti 2020:n teemaan ”Elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun sekä sisävesien tutkimus ja biotalous” (lyhenne SC2), sekä sen Suomea ja Etelä-Pohjanmaata koskeviin tilastoihin ja kumppanuuksiin.
Vuosina 2014–2020 rahoitettiin 962 hanketta, joihin osallistui 5 588 organisaatiota Euroopasta ja sen ulkopuolelta. SC2-hakemusten hyväksymisaste oli 13 prosenttia. Enimmillään yhteen rahoitushakuun jätettiin yli 250 hakemusta. Suomalaiset organisaatiot osallistuivat 263 SC2-hankkeeseen. Kun osallistujamääriä verrataan maittain, Suomi pääsi sijalle 17. Parantamisen varaa siis on.
Tilastotiedot eivät kerro kaikkea
Horisontti 2020 SC2:n hankkeissa oli mukana yhteensä sata suomalaista organisaatiota. Näiden työlleen saama EU-rahoitusosuus oli yhteensä lähes 100 miljoonaa euroa. Etelä-Pohjanmaan osalta saatavilla olevat tulokset ovat vain osittain oikeita, koska Euroopan komission tietokannassa esitetään hankekumppanit niiden pääasiallisen rekisteröidyn osoitteen perusteella. Esimerkiksi Seinäjoellakin toimiva Luonnonvarakeskus osallistui 55:een eri SC2-teeman Horisontti 2020 -hankkeeseen, mutta tilastoissa ei erotella, mitkä niistä toteutettiin täällä. Samoin on tilanne oman työpaikkani, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, sekä muiden Etelä-Pohjanmaalla toimivien yliopistojen kohdalla.
Etelä-Pohjanmaalle on kuitenkin rekisteröity yhteensä seitsemän organisaatiosta, jotka ovat osallistuneet 11:een eri SC2-hankkeeseen. Pelkästään nämä 11 hanketta toivat Etelä-Pohjanmaalle 1 325 700 euroa. Esimerkiksi ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry ja Ruokavirasto ovat molemmat osallistuneet kolmeen hankkeeseen. Into Seinäjoki Oy, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Perunantuotannon Tutkimus- ja Kehityssäätiö ovat esimerkkejä alueen organisaatioista, joilla kullakin on yksi SC2-hanke.
Mielestäni mielenkiintoista näissä EU:n osarahoittamissa hankkeissa on toteutunut maakunnallinen yhteistyö. Esimerkiksi vuonna 2024 päättyvässä kestävien ruokajärjestelmien vahvistamishankkeessa CITIES2030 ovat kumppaneina ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry ja Into Seinäjoki Oy. Vuonna 2022 päättyneessä monialaisia maatalousverkostoja luovassa NEFERTITI-hankkeessa kumppaneina olivat Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry. Ruokavirasto teki yhteistyötä kahdessa hankkeessa kolmesta myös muiden suomalaisten instituutioiden kanssa.
Maakunnan sisäinen yhteistyö ei ole kansainvälisissä hankkeissa pakollista, mutta hyvin mietityt kumppanuudet voivat tarjota erinomaisen Etelä-Pohjanmaa-paketin, joka myös Euroopan komission silmissä voi täyttää monet ohjelmien sosiaalismaantieteellisistä kriteereistä.
Horisontti-ohjelmien odotukset ja vaikutukset vaihtelevat suuresti. On kuitenkin varmaa, että vankka alueellinen yhteistyö, erityisesti se, joka on suunnattu erityyppisille sidosryhmille ja loppukäyttäjille, voisi olla hyvä alku eurooppalaisten hakemusten ja hankkeiden aloittamiselle. Etelä-Pohjanmaa on monella tapaa kansainvälisestikin kiinnostava alue erityisesti ruoka-alaa ajatellen.
Urszula Ala-Karvia, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 23.1.2023.