Epanet-blogi

Ystävyyden historiaa eli suomettumisen ajasta Seinäjoella

Seinäjoen uimahalli-urheilutalon pihassa seisoo Raimo Utriaisen Ystävyyttä yli rajojen -patsas. Teräksestä ja alumiinista valmistettu moderni veistos kurottaa kohti taivasta. Sen muotokieli puhuttelee omalla tavallaan jokaista ohikulkijaa. Oma suhteeni patsaaseen oli pitkään etäinen. Käydessäni ensi kerran Seinäjoen uimahallissa parikymmentä vuotta sitten panin sen merkille. Pian monumentti kuitenkin katosi näkökentästäni. Se oli vain jotakin, mitä sattui nököttämään pyörätelinettä vastapäätä.  Seinäjoen kaupunginhistoria -hankkeen myötä patsas muuttui uudelleen näkyväksi.

Matkailukohteita esittelevän Visit Seinäjoki -sivuston mukaan Ystävyyttä yli rajojen paljastettiin 11.6.1987 järjestetyssä kansainvälisessä juhlassa, johon oli kutsuttu viralliset edustajat kaikista Seinäjoen yhdeksästä ystävyyskaupungista. Patsaan kerrotaan kuvaavan rauhaa ja ystävyyttä. Se että patsas on yksi YYA-Suomen merkittävimmistä muistomerkeistä Seinäjoella, ja että se pystyttiin Suomi–Neuvostoliitto-Seuran (SNS) aloitteesta, jätetään kuitenkin kertomatta. Tämä on toki ymmärrettävää, kukapa haluaisi muistella aikaa, jolloin olimme olosuhteiden pakosta itänaapurin otteessa.

Keskeinen toimija paikallistason idänsuhteiden luomisessa oli SNS:n Seinäjoen paikallisosasto, jonka merkitys alkoi kasvaa 1960-luvun puolivälissä, kun presidentti Kekkonen alkoi tukea avoimesti ystävyysseuratoimintaa. Aiemmin vastentahtoisesti neuvostoliittolaisen ystävyyskaupungin hankkimiseen suhtautuneet Seinäjoen päättäjät solmivat suhteet Pihkovan alueella sijaitsevaan Velikije Lukiin SNS:n toimiessa välittäjänä vuonna 1968.  

Ystävyystoimintaan osallistui aluksi kaupungin korkein johto. Toiminta kuitenkin laajeni nopeasti. Mukaan lähti oppilaitosten henkilökuntaa, liikemiehiä, toimittajia, urheilijoita jne. Delegaatiot kulkivat ja maljoja nosteltiin. Idänkauppa nousi uuteen kukoistukseen. Juhlien aiheet saattoivat olla nykymittapuulla erikoisia. Vuonna 1970 Seinäjoen kaupungintalolla vietettiin Leninin 100-vuotissyntymäpäiviä. Paikalla oli myös Neuvostoliiton pääkonsuli Aleksei Nikitin. Vuotta myöhemmin pystytettiin puolestaan Ystävyyden puu Seinäjoen keskuspuistoon yhdessä Velikije Lukin edustajien kanssa. Vuonna 1977 urheilutalolla juhlittiin Venäjän sosialistisen vallankumouksen 60-vuotispäivää. Tilaisuudessa puhui mm. ulkoministeri Paavo Väyrynen.

Aina kaikki ei ollut kuitenkaan yhtä juhlaa idänsuhteissakaan. SNS:n Seinäjoen paikallisosasto kirjelmöi vihaisesti keskustapuolueen piirijärjestölle, piirihallitukselle ja Ilkka Oy:n johtokunnalle H.J.E Jussilan kirjoitettua pakinan, jossa hän epäili ystävyyskaupunkitoiminnan koostuvan pääasiassa juopottelusta. Myös Ystävyyttä yli rajojen -patsaan pystyttäminen viivästyi seitsemällä vuodella. Alun perin patsas oli määrä paljastaa Seinäjoen 20-vuotisjuhlien yhteydessä alkuvuodesta 1980. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan nähnyt suurempaa tarvetta edistää hanketta. Suomi–Venäjä-seuran Seinäjoen osaston historiikin kirjoittaneen Lauri Mäkysen mukaan patsas olisi jäänyt kokonaan rakentamatta Ilman SNS:n aktiivista vaikuttamista kaupunginvaltuustoon.  

Vain muutama vuosi Ystävyyttä yli rajojen -patsaan pystyttämisen jälkeen Neuvostoliitto hajosi.  Pakotetun ystävyyden aika alkoi jäädä unholaan.

Aapo Jumppanen

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkija, joka toimii Seinäjoen kaupunginhistorian III-osan pääkirjoittajana ja on väitellyt Yhdysvaltojen Euroopan ulkopolitiikasta.   

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 20.3.2023.

Kuvituksena käytetty Ystävyyttä yli rajojen -veistoksen valokuva on lainattu Visit Seinäjoki -sivuilta.