Epanet-blogi

Ruutuvihosta maatilojen yhteisölliseen datanjakoon

Alussa oli suo, kuokka ja Jussi eikä yhtään dataa. Nykyaikaisen maatilan johtaminen vaatii jussimaisen sitkeyden ohella monipuolista osaamista. Tilat ovat nykyään hyvin erilaisia tuotannon suunnittelussaan ja datan seurannassaan. Joillekin riittää oman maatilan kehittämisessä ruutuvihkoon kirjatut tiedot, kun taas toiselle kertyy dataa useastakin paikasta ja sitä jaetaan tilan ulkopuolelle monelle toimijalle. Isompien maatilayritysten johdon täytyy osata tiedolla johtamista eli seurata mennyttä, reagoida muutoksiin ja ennustaa tulevaa.  

Digitaalisten järjestelmien ja työkalujen hyödyntämistä maatilan johtamisessa ja toiminnan perustamisessa dataan ja tietoon kutsutaan älymaataloudeksi. Joku vitsiniekka viisasteli, että onko sen ulkopuolella oleva maatalous sitten älytöntä. Terminä älymaatalous on kuitenkin vakiintumassa.

Tavoitteena on, että vuonna 2030 dataa hyödyntävät toimijat löytävät datalähteet helposti ja niistä data on helposti saatavissa ja jaettavissa. Silloin tietoa on tarjolla päätöksenteon tueksi, esimerkiksi neuvontaan. Moni tila ostaa maatilojen neuvontapalveluita, jolloin on hyvä olla kerättyä numerotietoa tilalla tehdyistä toimenpiteistä.

Tuotannon suunnittelulla ja tuotosseurannalla on Suomessa pitkät perinteet. Ruokaviraston mukaan tiloilla on ollut neuvontapalveluja käytössä vuodesta 2015 lähtien ja puolet maatiloista on hyödyntänyt näitä palveluja. Maatilojen neuvontapalveluja tuottavan ProAgrian mukaan esimerkiksi kasvinviljelysuunnitelmia teetetään lähes puolelle Suomen peltoalasta ja lypsykarjan tuotosseurannassa on yli 70 prosenttia kaikista maitotiloista ja yli 80 prosenttia lypsylehmistä. 

Nykyisin tiloilla kertyy jo paljon dataa. Maatilat jakavat sitä monelle toimijalle, mutta sitä jää myös hyödyntämättä. Maatilan tiedonhallinta hyödyttää siten myös maatilan ulkopuolisia eri yhteistyökumppaneita kuten teollisuutta, hallintoa, kuluttajia tai muita maatiloja.  

Luonnonvarakeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun hankkeessa luodaan perusta maatilayritysten digitaaliselle liiketoiminnalle ja siihen liittyvälle koulutukselle ja neuvonnalle. Dataosuuskuntatoiminnan kautta maatilayrittäjät saavat valmiudet toimia datataloudessa tasapuolisina kumppaneina, rakentaen reilua datataloutta. Hanketta on tuettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.

Hankkeessamme kannustamme tuottajia ja tuottajaorganisaatioita siirtymään seuraavaan askeleeseen – yhteisölliseen datanjakoon. Pohtimaan tuottajien kesken, mitä kerätyllä datalla voisi olla arvoa ja kenelle. Konkreettisia hyötyjä voisivat olla paremmat neuvotteluasemat sopimusneuvotteluissa, tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen yhdessä jalostajien kanssa ja myös parempi tieto markkinanäkymistä.

Data voisi hyödyttää ketjun muitakin toimijoita, kun jokaisen toimijan ei tarvitse kontaktoida yksittäistä viljelijää data saamiseksi. Data ei myöskään käytössä kulu ja sitä voidaan jakaa monelle taholle. Nyt on oikea aika käydä rakentavaa keskustelua eri toimijoiden välillä maatalousdatasta, sen arvosta, omistajuudesta ja datan hyödyntämisestä. 

Terhi Latvala
erikoistutkija
Luonnonvarakeskus

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 27.3.2023.