Professori Seppo Siirilä kuoli tapaturmaisesti Helsingissä 26.3.2023. Hän oli kuollessaan 85-vuotias.

Seppo Siirilän akateeminen ura oli pitkä ja menestyksekäs. Hän kuului siihen eteläpohjalaissyntyiseen maantieteilijäsukupolveen, joka syntyi Vaasan yliopiston rehtorinakin toimineen Mauri Palomäen innostamana ja jonka monia edustajia toimi aikoinaan Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen professoreina. Moni aikalainen Tampereen yliopistossa tunsi Siirilän merkittävänä, henkilökohtaisten suhteidensa kautta vaikuttavana harmaana eminenssinä. Hänen ajattelunsa ja toimintansa heijastuivat monin tavoin maantieteen ja aluetieteen kehitykseen Suomessa. Siirilä vaikutti pitkään myös Suomen Akatemian luonnontieteellisessä toimikunnassa.

Päästyään ylioppilaaksi 1956 Seppo Siirilä opiskeli maantiedettä ja biologiaa Helsingin yliopistossa ja hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1961, lisensiaatiksi 1965 ja tohtoriksi 1968. Hän toimi tohtoriopintojensa aikana Helsingin yliopistossa erilaisissa assistentin tehtävissä (1961–1969) ja Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston sihteerinä 1963-1965.

Päätyönsä Seppo Siirilä teki Tampereen yliopistossa. Hänet nimitettiin sosiaali- ja talousekologian vt. professoriksi 1969 ja vuonna 1971 professorin virkaan, jossa hän toimi eläkkeelle jäämiseensä asti. Sosiaali- ja talousekologian oppiaineen nimi muutettiin vuonna 1974 aluetieteeksi. Professorin tehtäviensä lisäksi Siirilä toimi aluetieteen (ml. aluetieteen ja ympäristöpolitiikan) laitoksen johtajana, taloudellis-hallinnollisen tiedekunnan dekaanina ja Tampereen yliopiston vararehtorina sekä vs. rehtorina. Akateemisena johtajana Siirilä oli humaani ja arvostettu.

Siirilä teki tutkimusta Englannissa 1971 ja Australiassa 1973–1974. Seppo Siirilän tutkimustoiminta kohdistui erityisesti hyvinvoinnin alueellisiin eroihin. Hänellä oli ajan mittaan monia aluepolitiikan alan asiantuntijatehtäviä.

Seppo Siirilän panos aluetieteen oppiaineen kehittämisessä näkyy monin tavoin vielä tänäkin päivänä. Tehtäväkenttä oli vaativa, sillä aluetiede oli aivan uusi tieteenala Suomessa. Työ onnistui erinomaisesti yhteistyössä muun opettajakunnan ja innokkaiden jatko-opiskelijoiden kanssa. Aluetieteessä valmistuneiden tohtoreiden lukumäärä oli hänen aikanaan suuri.

Siirilä kutsui itseään mahdollistajaksi, jonka tehtävänä on avata nuoremmille polkuja tulevaan. Siirilän johdolla tehdyt panostukset aluetieteen tutkimukseen johtivat lukuisiin merkittäviin tutkimusprojekteihin ja vahvan tutkimuskulttuurin rakentumiseen Tampereelle. Aluetiede on vuosikymmenestä toiseen säilyttänyt paikkansa yhtenä Tampereen yliopiston vahvimmista tutkimuskokonaisuuksista.

Siirilän panos aluetieteen kehittämisessä ei rajoittunut vain tutkimukseen. Yhdessä muiden professorien kanssa hän kehitti laitoksesta myös tunnustetun kouluttajan. Opetusministeriö nimesi aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitoksen neljä kertaa kansalliseksi korkeatasoisen koulutuksen yksiköksi.

Seppo Siirilä oli juuristaan ylpeä eteläpohjalainen. Hänen juurensa juontuivat Seinäjoen Kaanaanmaahan ja siellä Siirilän tilaan, joka on edelleen suvun omistuksessa. Hän osallistui opiskelijana aktiivisesti Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen ja eteläpohjalaisen osakunnan toimintaan. Professorina hän vaikutti monin tavoin sekä Tampereen että muiden yliopistojen toimintojen vakiintumiseen ja laajentumiseen Seinäjoella. Merkittävää on myös hänen pitkäaikainen ja menestyksellinen työnsä Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston pitkäaikaisena sihteerinä ja rehtorina. Vuonna 2019 Siirilälle myönnettiin Artturi Leinosen palkinto eteläpohjalaisen tieteen hyväksi tehdystä työstä.

Aluetieteen, korkeakoulupolitiikan ja Seinäjoen lisäksi Seppo Siirilän sydämessä oli aina paikka suunnistukselle. Hän toimi suunnistusliiton puheenjohtajana 1984–1991. Siirilä keskittyi erityisesti piirien ja seurojen toiminnan kehittämiseen ja hän panosti voimakkaasti sekä suunnistuksen että hiihtosuunnistuksen kehittämiseen ja markkinointiin. Hänet nimettiin vuonna 1995 suunnistusliiton kunniajäseneksi. Kuortaneen Urheiluopiston valtuuston puheenjohtajana Siirilä toimi 1991–2003.

Häntä jäivät kaipaamaan kaksi poikaa sekä laaja sukulais- ja ystäväpiiri. Rakkaan puolison kuolema vuonna 2018 oli kova isku. Perhe ja suku olivat Sepolle tärkeitä, koolla oltiin usein Seinäjoen Siirilässä. Perhettä yhdistivät suunnistus, kuntourheilu sekä metsänhoito ja luonto.

Markku Sotarauta ja Jouni Häkli

Kirjoittajat ovat Seppo Siirilän oppilaita ja aluetieteen professoreita Tampereen yliopistossa.