Tekoälyn roolia yrityksissä on kiihtyvässä määrin tutkittu sekä Suomessa että muualla maailmalla. Selvitimme vAI:lla tuottavuutta? -hankkeessa, miten tekoälyä on otettu käyttöön, miten sitä käytetään, ja minkälaisia vaikutuksia tekoälyllä on Etelä-Pohjanmaalla.
Tekoälyn vaikutuksissa työhön korostui yksilön oma aktiivisuus. Ehkäpä tämän vuoksi tekoälyn vaikutus näkyi juuri yksittäisissä työtehtävissä ja tehtäväkokonaisuuksissa parhaiten. Vastausten perusteella joidenkin aikaisempien digitaalisten sovellusten käyttöönotossa yrityksen johdolla on ollut isompi rooli.
Tekoälyn vaikutukset näyttävät keskittyvän erityisesti nykyisen työn tehostamiseen. Vastaajien mukaan tekoäly on tehostanut merkittävästi tietokoneen ääressä tapahtuvaa työtä, tiedonhakua, tekstin tuottamista ja sen käsittelyä. Toisaalta tekoälyn avulla on myös opittu uutta ja näin se on osaltaan laajentanut joitain työkuvia uusien taitojen myötä. Ilman olemassa olevaa osaamista hyötyä on vaikeampi saada aikaan. Sillä kuten monesti on todettu, tekoäly on innokas, mutta vielä peräänkatsottava apuri.
Tekoälysovelluksista kärkipaikkaa pitivät Chatgpt ja Copilot.
Kun siirryttiin yksittäisistä työtehtävistä ja -rooleista tarkastelemaan yritystä laajemmin, tekoälyn vaikutuksia oli vaikeampi havaita. Esimerkiksi aikaisemmin mainittu toiminnan tehostuminen ei vielä näkynyt merkittävästi yritysten kokonaistoiminnassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö vaikutuksia olisi ja etteikö asia olisi alueemme yrityksille tärkeä. Osassa yrityksistä järjestetään tekoälyyn liittyvää koulutusta ja kannustetaan erilaisiin tekoälykokeiluihin. Ne yritykset, jotka olivat tehneet tekoälyyn liittyviä laajempia yritystason suunnitelmia, ovat vielä vähemmistössä.
Tekoälyn käyttöön liittyy monia epävarmuuksia. Näistä esimerkiksi tietoturvaan ja ylipäätään turvallisuuteen liittyvät tekijät nähtiin käyttöä estävinä asioina. Myös selkeiden rakenteiden, ohjeiden ja käytettävissä olevien resurssien, kuten ajan ja osaamisen puute, hidastavat vastaajien mukaan tekoälyn hyödyntämistä. Vaikka moni koki tekoälysovellusten tehostavan erityisesti viestintään ja markkinointiin liittyviä tehtäviä, vastaajat toivat esiin sen, ettei tekoälyllä tuotettu sisältö välttämättä täytä heidän asettamiaan vaatimuksia.
Monet vastaajat kertoivat olevansa tekoälyn käytössä vasta alkutaipaleella. Eteläpohjalaisvastaajat olivat varsin samaa mieltä siitä, että muutoksia on tiedossa jatkossakin. Esimerkkinä näistä on työntekijöiden siirtyminen aikaisempaa isompien tehtäväkokonaisuuksien hallintaan. Arvioiden mukaan myös suorittavan työn määrä vähenee, työ automatisoituu ja joitain työtehtäviä jää kokonaan pois. Tämän lisäksi tekoäly vaikuttaa rekrytointiin ja luo uusia tarpeita esimerkiksi tekoälyn käytön koordinointiin. Vastaajamme myös arvioivat, että tekoälyosaaminen korostuu tulevaisuuden rekrytoinneissa työstä riippumatta ja tekoälyyn liittyvä osaaminen sekä osaamisvaatimukset näkyvät laajasti eri tehtäväkuvissa.
Monet vastaajista toivoivat käytännön esimerkkejä tekoälyn sovelluskohteista. Järjestämme SeAMK:n johdolla vAI:lla tuottavuutta? -hankkeesta erilaisia työpajoja vielä tämän vuoden aikana. Niiden tarkoituksena on tukea alueen yritysten tekoälyosaamista. Tervetuloa kuuntelemaan, millaisia käytännön toimenpiteitä Etelä-Pohjanmaalla on tehty. Päivitämme tietoa tulevista tapahtumista sivuillemme https://projektit.seamk.fi/alykkaat-teknologiat/vailla-tuottavuutta/ ja https://sites.uwasa.fi/vaillatuottavuutta/ .
vAI:lla tuottavuutta? -hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Tuire Hautala-Kankaanpää, tutkijatohtori, Vaasan yliopisto
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 16.6.2025.