Huolenpito, huolestuminen, huolto, hoito. Ihmisen elämään mahtuu monen tasoista huolta ja huolehtimista: itsestä, läheisistä, luonnosta, maailmasta. Huolien määrä tuppaa olemaan vakio, vain aiheet vaihtelevat.

Etelä-Pohjanmaan oman Epanet-tutkimusverkoston tutkimusryhmissä huolehtimista ja huolenpitoa tutkitaan monelta kannalta. Huolintakin on aiheena ainakin logistiikan tutkimusryhmällä.

Huhtikuun huoltovarmuusseminaari vähensi himpun verran omaa huolestumistani. Maailman myllertäessä Suomen huoltovarmuusosaaminen on niin hyvällä tolalla, että siitä käydään jopa ottamassa mallia. Kaiken takana on kuulemma muun muassa jatkuvaa harjoittelua. Oman kotitalouden huoltovarmuutta voi hoitaa huolehtimalla ruokakaapin sisällöstä ja tutustumalla 72tuntia.fi -sivustoon.

Toukokuussa Biodiversiteetti lautasella -seminaarissa mietittiin ruokaketjua ja luonnon monimuotoisuutta. Kuten muutkin suuret asiat, tämäkään ei ole mikään mustavalkoinen läpihuutojuttu. Eikä yksinkertainen. Luontokato on todellisuutta, huolestumiseen on aihetta. Mutta esimerkiksi aiemmin huolta aiheuttanutta otsonikatoa on taklattu onnistuneesti ihmiskunnan yhteisin teoin. Kaikilla teoilla on siis väliä ja asioihin voi vaikuttaa.

Ruokaan ja sen riittävyyteen suoraan liittyvä huolenaihe on ruokahävikki. Aivan liian paljon käyttökelpoista evästä joutuu jäteastiaan. Tarkkaan ottaen hävikki on huolenaihe monella muullakin alalla. Miten saadaan talteen energiaa tai hukkaan meneviä materiaaleja? Puurakentamisen ja arkkitehtuurin tutkimusryhmissä tutkimuksen ja kehittämisen teemoista yksi on kiertotalous. Toisen hukkapala saattaa olla toisen aarre. Rakennusteollisuudelta jäävä palikka voi löytää paikkansa vaikkapa huonekalussa.

Hoitotieteen tutkimusryhmä tutkii muun muassa lasten kaltoinkohtelua. Siitäkin on syytä olla huolissaan.  Aivan liian moni lapsi jää vaille hoivaa ja huolenpitoa. Mutta tutkimuksella voidaan tuoda ikävään asiaan positiivista näkökulmaa: kaltoinkohtelun kierteen voi lopettaa. Lopettamiseen on saatavilla tukea ja välineitä. Tärkeintä on tunnistaa oma tilanne ja hakea apua.

Riippuu henkilöstä ja näkökulmasta, onko hän huolissaan siitä, että tekoälyn käyttö leviää, vai siitä, ettei sen käyttöä omaksuta riittävän nopeasti. Tätäkin meillä tutkitaan. Olen tulkinnut viisaampieni puheita niin, että tekoäly on älyttömyydessään hyvä, mutta paimennettava työkalu, jolla voi teettää itselle tylsiä töitä nopeasti ja tehokkaasti.

Terveydestä kannetaan usein huolta. Meistä on kerättynä eri järjestelmiin paljon tietoa oireista, hoidoista ja lääkityksistä. Miten siitä massasta saadaan yksilön tietoturvaa kunnioittaen irti tietoa, jota voidaan käyttää esimerkiksi suunniteltaessa sairauksille tehokkainta mahdollista hoitoa? Dataakin voi louhia ja terveydenhuollon digitalisaation tutkimusryhmässä se taito osataan. Kaltaiseni vilkkaalla mielikuvituksella varustetut kansalaiset näkevät mielessään jo kaivinkoneita liikkeellä, mutta tämä louhinta hoidetaankin siististi tietokoneilla. Silloin saattaa selvitä esimerkiksi se, että jotkut sairaudet oirehtivat naisilla eri tavoin kun miehillä, ja että myös hoidon täytyy olla piirun verran erilaista.

Kesäloman aikaan voi yrittää elellä huoletonna mutta ei silti missään nimessä huolimattomasti. Ei polteta nahkaa eikä saunaa, mutta otetaan ilo irti Suomen kesästä, kärpäsistä ja käristemakkarasta!

Nina Harjunpää
erikoissuunnittelija
Epanet-verkosto, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 6.7.2025.