Tutkitun tiedon hyödyntäminen istuu hienosti suomalaiseen käsitykseen järkiperäisestä ja faktaperustaisesta päätöksenteosta. Haluamme nähdä, että päätöksiä tehtäessä eri vaihtoehdot on tunnistettu ja punnittu huolella. Paras vaihtoehto valitaan pöydällä olevien, tarkasti punnittujen faktojen perusteella.
Varsin usein päätökset eivät synny näin. Sen sijaan päätöksenteossa korostuvat ei-järkiperäiset syyt tai omat vahvat tunneperäiset kokemukset. Päätöksenteosta tahtoo tulla ajelehtivaa, erilaisiin tilaisuuksiin tarttumista ja tilanteiden jaksottamaa opportunismia.
Tutkimustulokset osoittavat, että kilpailijoitaan paremmin menestyvät yritykset kytkevät tutkitun tiedon, yritys-yliopistoyhteistyön sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimet saumattomaksi osaksi omaa yrityskulttuuriaan ja käytännön toimiaan.
Meillä Etelä-Pohjanmaalla on hyviä esimerkkejä tiiviistä yhteistoiminnasta yritysten ja korkeakoulujen välillä. Tosin pystymme kyllä vielä paljon parempaankin. Yritysten menestys yhteistyötä sekä tutkitun tiedon hyödyntämistä lisäämällä on erittäin tärkeää Seinäjoen yliopistokeskukselle.
Tutkimustiedon hyödyntämisessä on otettava huomioon, ettei tutkittu tieto istu aina luontevasti osaksi yrityksen päätöksentekoa. Sekin on totta, ettei tutkitun tiedon soveltaminen ole aina välttämättä akateemisessa yhteisössä ykkösasia. Haasteita on molemmilla, tiedon tuottajilla ja hyödyntäjillä, yrityksillä ja akateemikoilla.
Toistuvia ongelmia on monia. Tavanomaisin on kiire ja ajan puute. Tiedon kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa, yhteistä kieltä ei löydy eivätkä osalliset tunnista tarpeeksi hyvin tiedon tuottajan ja tiedon hyödyntäjän rooleja. On syytä muistaa, että tutkittu tieto on vain yksi päätöksenteon peruste. Kilpailevina argumentteina ovat henkilökohtaiset mielipiteet, kokemukset sekä ympärillä toimivien tahojen, esimerkiksi yrityksen omistajien ja jopa kilpailijoiden näkemykset. Päätöksissä on aina valikoitava, minkä ja millaisen sekä kenen tuottaman tiedon pohjalta halutaan edetä.
Iso haaste on siinä, että tietoa on valtavan paljon. Tutkittu tieto ei aina johda yksiselitteisesti yhteen hyödynnettävissä olevaan johtopäätökseen. Esimerkiksi oikean ja väärän toimintatavan valinta tietyssä tilanteessa voi olla hyvinkin moniselitteistä, sillä muuttuvia tekijöitä on paljon. Tämä voi johtaa siihen, että yrityksen päätöksentekijät kokevat, ettei tutkittu tieto edistä asiaa, vaan jopa monimutkaistaa päätöksen tekemistä.
Tutkitun tiedon tuottaminen, välitys ja levitys eivät ole yliopistojen tai akateemisten asiantuntijoiden yksinoikeus. Tutkimuslaitokset, ministeriöt, konsultit ja yritysten omat asiantuntijat tuottavat, analysoivat ja koostavat tietoa päätösten tueksi. Siksi päätöksenteossa on tunnettava tiedon tuottajan luotettavuus ja korkeatasoinen osaaminen sekä se, mihin tarpeeseen tieto on tuotettu. On myös tehtävä valintoja, kenen tuottamaa tietoa kuunnellaan ja miksi.
Mitä voi suositella yrityksien päätöksenteon kehittämiseksi? Kannattaa hakea yhteistä kieltä ja ymmärrystä, jotta yhteinen näkemys löytyy ja tieto muokataan yhdessä käyttökelpoiseen muotoon. Jotta hyötyä saadaan, yrityksissä tarvitaan tavoitteellinen, strateginen ote tutkitun tiedon parempaan ja systemaattiseen hyödyntämiseen. Tämä on osa liiketoiminnan strategista kehittämistä. Kukaan ei hyödy, jos tietoa hankintaa, kootaan ja pyritään hyödyntämään vain ja ainoastaan tarvittaessa, nopealla aikataululla ja satunnaisesti. Strateginen valinta tuo pitkäjänteisyyttä, jonka myötä osataan valita yrityksen liiketoiminnan kannalta oikeat henkilöt ja tahot tuottamaan ja hyödyntämään tietoa jäntevästi.
Olli-Pekka Viinamäki
johtaja
Seinäjoen yliopistokeskus
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 14.4.2025.