Aloitin työt Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Seinäjoella vuonna 2006. Hyvin pian minulle selvisi, että kaupungissa toimii myös Tampereen yliopiston luotsaama Seinäjoen yliopistokeskus, jonka toimintaan Helsingin yliopiston paikallinen toimintakin jotenkin kytkeytyi. En ollut koskaan kuullutkaan moisesta organisaatiosta, vaikka takana olivat monivuotiset opinnot Jyväskylän yliopistossa.
Toisaalta yliopistokeskukset olivat vuosituhannen alussa tuore juttu. Niitä perustettiin vuonna 2004 sellaisille paikkakunnille, joissa ei ollut omaa yliopistoa, mutta joissa oli alueellista yliopistotoimintaa, siis yliopistojen yksiköitä. Oman yliopistokeskuksensa sai kuusi maakuntakeskusta: Kajaani, Kokkola, Seinäjoki, Mikkeli, Pori ja Lahti. Tuolloisen opetusministeriön mukaan yliopistokeskusten tehtävänä oli toimia sateenvarjo-organisaationa, joka kokoaa paikkakunnan yliopistoyksiköt tekemään yhteistyötä. Sama periaate pätee edelleenkin. Tämä tuli selväksi laatiessani juuri julkaistua raporttia Suomen yliopistokeskusten koulutustoiminnasta Seinäjoen yliopistokeskuksen toimeksiannosta.
Tänään yliopistokeskukset tarjoavat tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen palveluita sijaintikaupungilleen ja sitä ympäröivälle maakunnalle. Seinäjoen yliopistokeskuksessa toiminnan pääpainopiste on ollut pitkään aluetta palvelevassa tutkimustoiminnassa Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen kanssa luodussa Epanet-professuuriverkostossa. Viime vuosina yliopistokeskukseen kuuluvat Tampereen, Helsingin, Vaasan sekä Taideyliopisto ovat sitoutuneet kehittämään aiempaa voimakkaammin yliopistollista korkeakoulutusta Etelä-Pohjanmaalla, sillä olemme tässä suhteessa takamatkalla. Läheistä yhteistyötä tavoitteeseen pääsemiseksi tehdään niin yliopistojen välillä kuin maakuntaliiton, kuntien, yritysten ja säätiöiden kanssa. Monenlaista muutakin hyvää on suunnitteilla, olipa kyse sitten kansalaistieteestä tai paikallista elinkeinoelämää tukevien ja hyödyntävien oppimisympäristöjen luomisesta.
Vaikka yliopistokeskus on toiminut Seinäjoella yli 20 vuotta ja esimerkiksi Helsingin yliopistokin vuodesta 1988, yhä edelleen törmää ihmisiin niin maakunnan sisä- kuin ulkopuolella, joille yliopistollinen toiminta Etelä-Pohjanmaalla on uusi asia. Meidän suurten kaupunkien ulkopuolella työskentelevien yliopistoihmisten yhtenä tehtävänä onkin tehdä työtämme tutuksi niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kenties tärkein viesti on se, että tutkimusta voidaan tehdä ja siihen perustuvaa korkeinta opetusta antaa myös keskisuurissa kaupungeissa ja maaseudullakin. Yliopiston kolmannen tehtävän yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen hengessä olemme myös avoimia ja yhteistyöhaluisia niin yksityisen, julkisen kuin kolmannen sektorin kanssa tehtävälle yhteistyölle. Jos mielessäsi on kehittämiskysymys, johon uskoisit löytäväsi vastauksen yliopistoyhteistyön kautta, älä epäröi. Ota yhteyttä Seinäjoen yliopistokeskukseen tai suoraan johonkin Seinäjoella toimivaan yliopistoyksiköön. Voi olla, että voimme auttaa.
Aapo Jumppanen
yliopistotutkija
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 23.2.2025.