Minulla on ollut viimeiset kolme vuotta ilo asua kahdessa kauniissa kaupungissa. Kotikaupunkini on Emilia Romagnan alueen pääkaupunki Bologna ja työskentelen Seinäjoella Ruralia-instituutissa.  Olen päässyt tutustumaan Etelä-Pohjanmaahan, sen mielenkiintoisiin, vahvasti ajatteleviin ihmisiin ja kauniisiin maisemiin.

Mitä enemmän vietän aikaa Etelä-Pohjanmaalla, sitä enemmän tunnen, että vaikka nämä kaksi maakuntaa sijaitsevat eri leveysasteilla ja 3 000 kilometrin päässä toisistaan, niillä on useita merkittäviä yhtäläisyyksiä.

Molemmat alavat maakunnat ovat vahvan alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden alueita ja molemmissa on paljon eläintiloja. Etelä-Pohjanmaalla yli 25 % bruttokansantuotteesta tulee maataloudesta, Emilia Romagnassa 15 %.

Etelä-Pohjanmaalla elintarvikealan toimijat ovat tehneet yhteistyötä alueen tunnetuksi tekemiseksi Suomen Ruokaprovinssina ja sen konseptin ja imagon kehittämiseksi. Maan suurimmilla elintarvikealan yrityksillä on toimitilat maakunnassa (mm. Atria ja Valio).

Emilia Romagnaa kutsutaan Italian ruokalaaksoksi sen maailmanlaajuisesti tunnettujen kulinaaristen perinteiden ja monien ruokaan liittyvien yritysten vuoksi. Valikoimaa on Michelin-luokitelluista ravintoloista elintarvikeyrityksiin ja katukioskeihin. Emilia Romagnassa on laatuviinejä ja 44 suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän saanutta tuotetta (mm. parmesaani, suolattu sianliha Zibellosta ja perinteinen balsamiviinietikka Modenasta).

Molemmilla alueilla on vahvat innovaatioekosysteemit. Emilia Romagnassa osaaminen, tutkimus ja innovaatiot ovat avaintekijöitä talouden ja tuotannon kehityksessä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tavoitteena on luoda innovaatioita edistävä alueellinen ekosysteemi. Tähän sisältyy korkean teknologian verkoston luominen, jonka olisi keskityttävä tietotaidon ja patenttien teolliseen hyödyntämiseen sekä tutkimus- ja innovaatiopalveluihin yrityksille. Etelä-Pohjanmaan Älykkään erikoistumisen strategia 2027:n tavoitteena on lisätä alueen innovaatioita, nostaa tutkimuksen ja koulutuksen tasoa sekä luoda valtakunnallinen elintarvikealan digitaalisten teknologioiden osaamiskeskus.

Molemmilla alueilla on vahva yrittäjähenki ja eniten pieniä ja keskisuuria yrityksiä henkeä kohden. Yrittäjien sitkeys on viime aikoina joutunut koetukselle monien globaalien tapahtumien vuoksi, mutta ne ovat selvinneet. Seinäjoki on ollut vuosia suurten kaupunkien ykkönen yritysilmapiirikyselyissä. Bolognassa hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan yli puolella alueen yrittäjistä on selkeä strategia ja visio tulevaisuudestaan ja he haluavat optimoida tuotanto- ja liiketoimintastrategiansa.

Yhteistä on myös molempien alueiden vahva kulttuuriperintö, jota ilmentävät esimerkiksi tapahtumat.  Seinäjoelle kutsuu Provinssirock, Tangomarkkinat ja Vauhtiajot.  Bologna on kuuluisa Arte Fierasta, yhdestä Italian suurimmista taidetapahtumista, A Rock -festivaalista sekä mediataiteelle ja tekoälylle omistetusta The Future Film Festivaalista. Eikä unohdeta jalkapalloa. Nykyisin Seinäjoella pelaava Kasper Paananen pelasi aiemmin Bolognassa.

Haasteetkin ovat yhteisiä: alhainen syntyvyys, tarve lisätä kilpailukykyä, tuottavuutta ja selviytyä kestävyyskriisistä, lisääntyvä eriarvoisuus ja yhteiskunnan pirstoutuminen.

Millainen on maakuntien tulevaisuus? Molemmat hyötyisivät osaamisen, parhaiden käytäntöjen ja ideoiden vaihdosta. Miltä kuulostaa Etelä-Pohjanmaa – Emilia Romagne -ruokaliitto, inspiroivat tutustumisretket tai yhteinen luontomatkailutoiminta? Lupaan tehdä parhaani, että erilaiset yhteistyömuodot toteutuvat. Olen varma, että paras on vielä tulossa!

Silvia Gaiani
vanhempi tutkija
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 15.1.2024.

Kuvat: Pxhere & Google maps