Mielestäni on tärkeää korostaa heti kärkeen, että me olemme jo kansainvälinen maakunta. Monikulttuurisuus on vahvasti läsnä ja arkipäivää meidän kouluissamme ja päiväkodeissamme. Yhä useampi yritys on jo palkannut ulkomaalaisen työntekijän ja moni yritys miettii ensimmäistä kansainvälistä rekrytointiaan.

Maailma on muuttunut lyhyessä ajassa kansainvälisemmäksi ja tämä näkyy jo meidän kaikkien jokapäiväisessä arjessa. Työyhteisöt alkavat olla monikulttuurisia ja yhteistä säveltä vielä haetaan. Vanhusten palveluissa voi olla tilanne, että hoitajalla ja potilaalla ei ole täysin yhteistä kieltä, jolla kommunikoida. Tämä ei kuitenkaan estä sitä, etteikö palveluita hoidettaisi.

Meille on Etelä-Pohjanmaalle viime vuosina tullut runsaasti uusia kansainvälisiä osaajia. Samaan aikaan meidän eteläpohjalaisten syntyvyys laskee ja kuolleisuus kasvaa. Rankimman kommentin sain eräältä kollegalta: ”suomalaisten valmistus on lopetettu”. Tämän karkean lausahduksen taustalla on halu herättää siihen tosiasiaan, että suomalaisten syntyvyys laskee radikaalisti.

On selvää, että me tarvitsemme enemmän kansainvälisyyttä. Tarvitsemme tekeviä käsiä, mikäli haluamme säilyttää nykyisen toimintakykymme ja saavuttaa alueellisen kilpailukykymme myös tulevaisuudessa.

Ulkomailta tulevat osaajat tuovat työyhteisöön hyvin todennäköisesti uusia näkökulmia, verkostoja ja kielitaitoa. Haluankin kannustaa kaikkia yrityksiä ja heidän edustajiaan suhtautumaan avoimesti muuttuvaan maailmaan ja sen tarpeisiin. Monikulttuurisuus on ennen kaikkea rikkaus ja meille se on mahdollisuus saada uutta vetovoimaa alueelle.

Ilman aktiivisia toimenpiteitä mitään hyvää kehitystä ei kuitenkaan pääse syntymään. Jos emme reagoi ajoissa muuttuvaan maailmaan ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin, edessä on näivettymisen kierre. Jos meillä ei ole selkeää suunnitelmaa siitä, miten haluamme asioita edistää, meillä on käsissämme vain kasa uusia ongelmia.

Alueellamme on yhä enemmän myös koulutettuja maahanmuuttajia ja korkeakouluissamme kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita. Tämä on meille valtavan iso potentiaali, mikä täytyisi nyt vain osata hyödyntää. Osaava, korkeasti koulutettu ihminen ei kauaa paikoillaan ihmettele, mikäli järkevää tekemistä ei löydy.

Ymmärrän hyvin, että kansainvälisen osaajan palkkaaminen voi tuntua yhtäkkiä isolta askeleelta. Etenkin jos kokee, että asia ei juuri nyt ole ajankohtainen. Haluankin painottaa sitä, että kansainvälisyys on ennen kaikkea tulevaisuutta.

Meillä on jo nyt paljon erilaisia vaihtoehtoja, miten tähän teemaan esimerkiksi yrityksissä voidaan lähteä ottamaan niitä ensimmäisiä askeleita. Hyvin matala kynnys on testata kansainvälisyyttä vaikkapa ottamalla ulkomaalaistaustaisen henkilön työharjoitteluun tai opiskelujen projektityön tekijäksi.

Myös lapset voivat toimia tässä esimerkkinä meille aikuisille. He aloittavat leikkimällä yhdessä, vaikka yhteistä kieltä ei ole. Lapset ovat usein ennakkoluulottomia, rohkeita pelin avaajia, kun täytyy saada itselle kivaa tekemistä ja toimintaa.

Rohkaistutaan siis yhdessä, ollaan ennakkoluulottomia ja avoimia uuden edessä. Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa voi toimia hyvän kierteenä monenlaiselle toiminnalle myös tulevaisuudessa. Myös maailma tarvitsee meidän osaamistamme.

Annukka Annala
asiantuntija, Seinäjoen yliopistokeskus

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 14.10.2024.