Valmistus on Suomen talouden selkäranka, joka edistää kasvua ja innovaatioita. Meillä valmistussektorin vahvuudet ovat erityisesti metalliteollisuudessa ja erikoistuneessa pientuotannossa.
Valmistus tuottaa merkittävän osuuden koko maailman BKT:sta, mutta sillä on myös huomattava ympäristökuorma. Se vastaa 20 % maailman hiilidioksidipäästöistä ja 54 % energiankulutuksesta. Kun globaalit huolenaiheet ympäristön kestävyydestä kasvavat, teollisuuden on välttämätöntä siirtyä kohti kestävämpiä käytäntöjä.
Haasteet voidaan ratkaista ottamalla kestävyysajattelu mukaan koko prosessiin, suunnittelusta valmistukseen. Uutta löytyy erityisesti tilanteissa, missä materiaalien kiertokulku ja kehittyneet valmistusjärjestelmät kohtaavat. Se tarkoittaa esimerkiksi uusien teknologioiden, kuten lisäävän valmistuksen (3D-tulostus), hybridivalmistuksen (erilaisten valmistusmenetelmien yhdistäminen), teollisen internetin (IoT), laskennallisen älykkyyden ja tekoälyn hyödyntämistä resurssien käytön optimoinnissa, jätteen vähentämisessä ja ympäristövaikutusten minimoimisessa.
Suomen digitaalinen muutos kulkee käsi kädessä kestävien, älykkäiden valmistuskäytäntöjen edistämisen kanssa. Tutkimuksissamme tähtäämme digitaalisten teknologioiden, kuten digitaalisten kaksosten, tekoälyn ja IoT:n, sisällyttämiseen valmistusprosessien optimointiin, tehokkuuden parantamiseen ja ympäristövaikutusten vähentämiseen. Tämä työ tukee Suomen laajempia tavoitteita hyödyntää digitalisaatiota teollisuuden innovaatioiden ja kilpailukyvyn sekä talouskasvun ja alueellisen kehityksen edistämiseksi.
Etelä-Pohjanmaa on elinvoimaisen yrittäjyyden maakunta, yritysten osuus asukasta kohden on yksi Suomen korkeimmista ja pk-yrityskulttuuri on vahva. Ongelmiakin on: työn tuottavuus on matala. Maakunnan talous on sidoksissa teollisuuteen, erityisesti kone- ja metallituotteisiin. Digitaalisen valmistuksen tutkimus tukee alueen teollisia vahvuuksia. Parantamalla valmistusprosesseja digitalisaation ja kestävyyden avulla voimme ratkaista tuottavuushaasteita, parantaa työvoiman osaamista ja vahvistaa taloudellista resilienssiä, mikä lisää alueen valmistusteollisuuden kilpailukykyä ja edistää talouskasvua.
Etelä-Pohjanmaalla on korkea työllisyysaste, mutta myös pulaa osaavasta työvoimasta. Digitaalisen valmistuksen tutkimusryhmä tekee monitieteistä tutkimusta ja yhteistyötä teollisuuden kanssa. Työ voi auttaa ratkaisemaan haasteita edistämällä innovaatiota ja työvoiman taitojen kehittämistä. Esimerkiksi juuri startannut Seinäjoen Monitieteinen avoin IoT-keskus (MOI Hub) pyrkii madaltamaan digitalisaation kynnystä tarjoamalla edullisia, avoimen lähdekoodin IoT-työkaluja ja resursseja paikallisille pk-yrityksille ja teollisuudelle. Yliopistojen ja teollisuuden välisen yhteistyön kautta keskus edistää innovaatioita ja tukee IoT-sovellusten kehittämistä alueellisiin tarpeisiin. MOI Hubin keskeisiä tavoitteita ovat edullisten IoT-ratkaisujen omaksumisen edistäminen, yhteisen tutkimus- ja kehitysalustan luominen sekä IoT-pilotit.
Digitalisaation ja kestävyyden yhdistäminen muuttaa valmistuksen tulevaisuutta kaikkialla, myös Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Voimme raivata tietä kohti kestävämpää ja muutoskykyisempää valmistussektoria. Digitaalisen valmistuksen professuurin kaltaisten aloitteiden kautta alue ei ainoastaan vastaa välittömiin haasteisiin, vaan myös luo perustaa pitkäaikaiselle hyvinvoinnille. Valmistusteollisuuden jatkuvasti kehittyessä kestävä digitaalinen valmistus tulee olemaan keskeisessä roolissa tuottamassa kestävämpää, ympäristöystävällisempää ja vauraampaa tulevaisuutta.
Iñigo Flores Ituarte
akatemiatutkija
digitaalisen valmistuksen Epanet-tutkimusryhmän johtaja
Tampereen yliopisto
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 17.6.2024.