Kuntavaaliehdokkaat ja tutkijat pohtivat hiljattain yhdessä, kuinka tehdä kestävyysmurros pienissä ja keskisuurissa kunnissa. Keskustelua käytiin strategisen tutkimuksen webinaarissa, joka toi yhteen tutkijat ja poliitikot eri puolilta Suomea (#TiedeKohtaaKuntavaalit @Akatemia_STN).
Keskustelussa kirkastui yhteinen käsitys siitä, mitä kestävyys tarkoittaa. Nähtiin, että on hyvä edetä positiivisuuden, ei kieltojen, kautta. Vaatimukset ja parannettavat asiat voi kääntää mahdollisuuksiksi: yhden jäte onkin toisen resurssi, eikä muutokseen tarvita rakettitiedettä, vaan fiksua ajattelua ja käytännön tekoja. Uusista ideoista, kokeiluista ja onnistumisista on kerrottava, jotta muut huomaavat, että näinkin voi toimia.
Kunnat voivat edistää kestävää rakentamista
Kysyimme syksyllä 2020 kaikilta Manner-Suomen kunnilta, miten ne edistävät kestävää rakentamista. Vastausten perusteella tärkeimpiä toimia ovat muun muassa energiatehokkuuteen panostaminen ja hiilineutraaliustavoitteiden asettaminen kunnassa. Kunnissa kiinnitetään huomiota myös rakennusten elinkaareen ja pitkäikäisyyteen. 13 kuntaa mainitsi puurakentamisen osana kestävämpää rakentamista.
Puurakentamiseen suhtauduttiin myönteisesti monessa kunnassa. Suopeaa asennetta ilmaistiin esimerkiksi näin: ”On yleinen tahtotila”, ”Kunta suhtautuu myönteisesti” ja ”Yleinen suuntaus ja ympäristötavoitteet”. Vastauksista käy silti ilmi, että suurten puurakennuskohteiden tukeminen on vielä periaatteellisella tasolla. Konkreettisia toimia on toistaiseksi vähän.
Merkittävin este puurakentamiselle on sen koettu kalleus. Myös rakentamistapojen perinteet ja ennakkoluulot nostettiin esiin. Suurten rakennusliikkeiden nähtiin siirtyvän hitaasti puurakentamiseen. Samanaikaisesti kunnat osoittivat monenlaisia keinoja, joilla puurakentamista voi edistää. Kaavoitus oli näistä tärkein. Puurakentamista korostettiin luonnollisesti kunnissa, joissa toimi alan yrityksiä. Kunnan omassa rakentamisessa saatettiin myös pyrkiä puun käyttöön. Usea kunta on aloittanut puisen koulun tai päiväkodin rakentamisen. Joissakin edistetään myös puukerrostaloja.
Muutos tehdään kokemuksia jakamalla
Konkreettisia puurakennuskohteita mainitsi kyselyssämme 16 kuntaa. Lukumäärä on suhteellisen pieni, mutta tulee varmasti kasvamaan pian.
Alkusysäys uusille hankkeille on monessa kunnassa ollut ympäristöministeriöltä saatu rahallinen tuki. Tätäkin tärkeämpi muutosvoima lienee yleisen mielipiteen muutos ja asukkaiden ja kuntalaisten kiinnostus puurakennuksia kohtaan. Periaatteellista kysyntää on paljon, lisää tietoa ja kokemusten jakamista tarvitaan vielä.
Nyt onkin oikea hetki kertoa näistä kohteista sekä niiden rakentamisen ja käytön kokemuksista. Mikä toimi, mitä pitää vielä parantaa, mitä puurakennus toi kuntalaisille? Mikä oli puurakentamisella saatu lisäarvo? Osaamisen lisäämiseksi on oleellista, että pienistäkin edistysaskelista kerrotaan. Näin saadaan muut mukaan, ja samalla myönteistä huomiota omalle toiminnalle.
Kestävyysmurros ja ympäristövastuu koskevat kaikkia kuntia. Positiivinen asenne ja rohkeus tarttua haasteisiin ovat kunnalle eduksi. Ne, jotka omaksuvat puurakentamisen kaltaisia uusia keinoja kestävyystavoitteiden saavuttamiseen, ovat tärkeitä suunnannäyttäjiä ja fiksuja edelläkävijöitä.
Asta Salmi
Epanet-professori, Liiketoiminnan kehittäminen (puurakentaminen), Vaasan yliopisto
Strategisen tutkimuksen ohjelmajohtaja (IMPRES-ohjelma)
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 12.4.2021.
Aiheesta lisää Puurakentamisen edistäminen – kuntien näkemyksiä ja kokemuksia -webinaarissa 27.4.2021. Lisätietoja ja ilmoittautuminen.