Yrittäjyyden edistäminen on ollut maaseudun kehittämisen keskeinen tavoite koko Suomen EU-jäsenyyden ajan. Yritystuet ovat kiistatta tuottaneet hyvinvointia ja elinvoimaa maaseudulle. Myös Etelä-Pohjanmaalla moni uusi yritys on päässyt alkuun EU-osarahoitteisen yritystuen avulla. Suomi on myös ollut monin tavoin Euroopan unionin edelläkävijä maaseudun kehittämistyössä. Meistä on otettu oppia muualla Euroopassa.
Silti kaikki ei ollut hyvin. Tukikäytäntöihin liittyvä byrokratia uuvutti hallinnon viranomaisia, viljelijöitä ja yrittäjiä. Törmäsin tähän työssäni ja halusin tutkia, miten viranomaistyössä voitaisiin keskittyä rajoittamisen sijaan enemmän mahdollisuuksiin. Tutkimukseni perusteella väitän, että mahdollistavassa maaseutuhallinnossa sekä viranomaisten että yrittäjien hallinnollinen taakka pienenee.
Keräsin väitöskirjaani koskevan aineiston vuonna 2016, jolloin elettiin kohta päättyvän EU-ohjelmakauden alkua. Virallisesti ohjelmakauden kolmas vuosi oli jo käynnissä, mutta muun muassa yritystuista ei ollut vielä päästy tekemään päätöksiä, vaikka haku oli hetkittäin ollut auki. Viranomaiset, kehittäjät ja yrittäjät odottivat kuumeisesti ohjelmakauden todellista käynnistymistä.
Haastattelin tutkimustani varten maaseutuhallinnon viranomaisia, Leader-ryhmiä, kuntien viranomaisia, tutkijoita, kansanedustajia ja maaseuturahaston mukaista yritystukea saaneita yrittäjiä. Tein haastattelut valtakunnan tasolla sekä Etelä-Pohjanmaalla, Hämeessä, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Kaikkien käsitys yritystuen merkityksestä oli myönteinen. Kuitenkin rahoitusta koettiin olleen runsaasti tarjolla osittain siksikin, että tuen hakemista pidettiin hankalana, eivätkä yrittäjät olleet pitäneet tuen hakemista vaivan arvoisena.
Tukihallintoon liittyvä byrokratia oli saanut vahvasti negatiivisen leiman. Maaseutuhallinto, kuten muukin julkinen hallinto perustuu vielä hyvin vahvasti 1920-luvulla luotuun byrokratiamalliin. Byrokratia tarkoittaa alun perin sääntöihin ja ohjeisiin perustuvaa hallintoa, joka on ennen kaikkea täsmällistä, nopeaa, selkeää, pitkäjänteistä, ennakoitavaa ja kustannustehokasta. Ajan saatossa byrokratia on kuitenkin paisunut ja ei-toivotut haittatekijät ovat jättäneet toivotut ominaisuudet alleen. Hallinto elää byrokratian rautahäkissä. Säännöistä on tullut itseisarvo.
Byrokratian haittatekijöitä voitaisiin vähentää lisäämällä luottamusta viranomaisen ja tuen hakijan välille, harkintavaltaa päätöksentekijöille, luovuutta kehittämisohjelmien suunnitteluun ja virheistä oppimisen mahdollisuutta sekä viranomaisille että yrittäjille. Tällöin myös byrokratialle palautuisi sen toivotut ominaisuudet. Kulttuurin muutos vaatii kurinalaisuutta jokaiselta toimijalta kaikilla tasoilla: viranomaisilta, valmistelijoilta, päätöksentekijöiltä, tarkastajilta, maksajilta ja yrittäjiltä.
Tutkimukseni tulosten mukaan mahdollistavassa maaseutuhallinnossa byrokratia palvelee hallinnon toimijoita ja yrittäjiä luomalla sujuvaa, ennakoitavaa, oikeusvarmaa ja kustannuksiltaan tehokasta hallintoa. Yritystukien kiinnostavuus ja vaikuttavuus paranee. Samalla kaikkien haastateltujen ilmaisema tahtotila, toimia oikein lakien ja säädösten mukaan, helpottuu ja hallinnollinen taakka kevenee.
Vuoden 2023 alussa pääsee vauhtiin Euroopan unionin maatalouspolitiikan ohjelmakauden 2021–2027 CAP-suunnitelma kahden siirtymävuoden jälkeen. Toivottavasti se on askel kohti yrittäjyyden edistämistä mahdollistavassa maaseutuhallinnossa.
Päivi Kujala
Vanhempi maatalousekonomisti
Pellervon taloustutkimus PTT ry
Linkki väitöskirjaan: Kohti mahdollistavaa maaseutuhallintoa. Yrittäjyyden edistäminen Euroopan unionin maaseutupolitiikassa
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 12.12.2022.