Matkailu toimialana on palautumassa entiselleen koronan jälkimeiningeissä. Tämä näkyy myös kotimaan matkailussa. Koronan ennätysvuosien jälkeen ollaan suuntaamassa kohti normaalimpaa kehitystä. Mutta mistä me tämän sitten pystymme sanoman?
Jotta toimialan kehitystä voidaan seurata, on sitä myös jotenkin mitattava. Tyypillisesti matkailun osalta lasketaan asiakasmääriä ja yöpymisiä. Matkailun toimialan haaste kuitenkin on, että se ja sen vaikutukset sivuavat useaa eri toimialaa, jolloin pelkästään Tilastokeskuksen kautta saatavan tiedon avulla on hankala saada kokonaiskäsitystä matkailun vaikutuksista aluetasolla. Lisäksi monesti pienet toimijat eivät näy tilastoissa. Esimerkiksi majoitustilastoissa eivät näy alle 20 vuodepaikan majoittajat, joita kuitenkin on määrällisesti etenkin maaseutualueilla runsaasti. Viime vuosina matkailussa on myös nostettu keskiöön kestävän matkailun käsite, jonka kautta toimialan oletetaan ottavan osaa kestävään kehityksen edistämiseen.
Mistä me sitten matkailun kehittämisessä ja päätöksen teossa tiedämme, olemmeko menossa oikeaan suuntaan? Entä onko tehdyillä päätöksillä ollut halutunlaisia vaikutuksia? Ilman ajantasaista tietoa toimialasta ja sen tilanteesta olemme vähän kuin suunnistamassa tietämättä, missä kohdalla karttaa olemme. Tiedämme, mihin haluaisimme päästä. Ehkä jopa senkin, minkälaisia toimenpiteitä maaliin pääseminen saattaisi edellyttää. Mutta ilman toimialatietoa ja sen hyödyntämistä meillä ei ole käsitystä, mikä on nykyinen tilanteemme tai olemmeko ylipäätään lähteneet polulla oikeaan suuntaan.
Tiedon kerääminen ja analysointi tulisikin olla keskiössä, kun matkailua kehitetään alueellisesti. Haasteena on kuitenkin tarkoituksenmukaisen tiedon hankinta ja sen muokkaaminen matkailutoimijoita hyödyttävään muotoon. Tähän haasteeseen vastaamaan on Etelä-Pohjanmaalla koottu Matkailun tiedolla johtamisen kehittämissuunnitelma vuosille 2022–2028. Sitä viedään käytäntöön Matkailun kestävä siirtymä -hankkeella. Tavoitteena on luoda pysyvä tiedonkeruujärjestelmä, jonka kautta pystyttäisiin kokoamaan vertailukelpoista tietoa pitkällä aikajänteellä toimialan alueellisien trendien seuraamiseksi. Yhtenä näkyvänä toimenpiteenä kesän mittaan on koottu matkailijaselvitystä ja tarkasteltu matkailijoiden rahankäyttöä alueella. Tavoitteena on pystyä syksyn aikana myös arvioimaan muun muassa matkailijoiden aluetalousvaikutuksia sekä toimialan hiilijalanjälkeä.
Etelä-Pohjanmaata ei monestikaan pidetä erityisesti matkailumaakuntana. Kuitenkin on syytä muistaa, että matkailu on maakunnassa tärkeä elinkeino, jonka osuus maakunnan yritysten liikevaihdosta ja henkilötyövuosista on enemmän kuin esimerkiksi puutuoteteollisuuden osuus. Näin ollen on selvää, että mikäli maakunta haluaa päästä hiilineutraaliustavoitteeseensa vuoteen 2035 mennessä, ilman matkailualan mukana oloa se ei onnistu. Tätä varten on kuitenkin oltava olemassa käsitys alan nykytilanteesta ja siitä, mistä toimialan päästöt muodostuvat, ettei kehittämistoimissa takerruttaisi lillukanvarsiin.
Etelä-Pohjanmaalla matkailu toimialana on ollut pitkään yllättävänkin vähäisen objektiivisen maakunnallisen tiedon varassa. Eiköhän siihen ole jo aika saada muutos? Toki se edellyttää sitä paljon puhuttua yhteistyötä!
Matkailun kestävä siirtymä -hanketta toteuttavat yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Hanketta rahoitetaan Etelä-Pohjanmaan liiton kautta JTF-ohjelmasta.
Anne Matilainen
koordinaattori
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 19.8.2024.