Niklas ja Nelli ovat nuoria eteläpohjalaisia yrittäjiä vuonna 2030. He ovat ideoineet tuotteen, jota muut eivät vielä ole keksineet. He haluavat viedä yrityksensä maailmalle, koska niin on meilläpäin tavattu tehdä. Yrittäjyys on aina ollut meidän kotimaakunnassamme tärkeää – alue on palkittu useita kertoja yrittäjämyönteisyyden lisäksi kyvystään tuottaa kasvuyrityksiä ja isoja menestystarinoita. 

Etelä-Pohjanmaalla on paljon samanhenkisiä ihmisiä, jotka tavoittelevat kunnianhimoisesti unelmiaan ja jotka kannustavat toisiaan. Uusia yrityksiä syntyy ja eri-ikäiset ihmiset lähtevät yrityksiin mukaan. Kaikki eivät aina onnistu, mutta sekään ei eteläpohjalaisia lannista, vaan kannustaa yrittämään entistä kovemmin. Etelä-Pohjanmaa vetää puoleensa kotimaisia ja kansainvälisiä osaajia ja opiskelijoita, ja entiset muuttotappiokunnat ovat nyt muuttovoittoaluetta. Alueen vetovoima kasvaa vuosi vuodelta. Siksi Nelli ja Niklaskin halusivat perustaa yrityksensä juuri Etelä-Pohjanmaalle.

Tarina Nellistä ja Niklaksesta on vain tarina, joka kuitenkin voisi olla myös totta. Me uskomme, että jos teemme riittävästi töitä ja päätämme onnistua, meillä on käsissämme kaikki mahdollisuudet. Varmaa on vain, että yrittämättä emme ainakaan onnistu. 

Miksi meidän sitten tulisi tavoitella Etelä-Pohjanmaata, josta tarinan nuoretkin ponnistavat, ja josta yksisarviset, eli yli miljardin euron arvoiset startupit lähtevät lentoon? Olemme kaikki hyvin tietoisia suurista haasteista, joita meillä on edessämme: väki sekä ikääntyy että vähenee ja työvoiman saatavuus heikkenee. Talouspohjamme on valtavan murroksen edessä. Panostaminen kasvuyrittäjyyteen ja kansainvälisyyteen saattaisi muuttaa kehityksen kulun.

Katsotaanpa asiaa kunnan näkökulmasta. Supercell on varmasti yksi 2000-luvun suurimmista menestystarinoista. Lehtitietojen mukaan Supercell maksoi vuonna 2019 yhteisöveroja lähes 95 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön tietojen mukaan yhteisöveron tuotosta valtio ottaa 65 % ja kunta saa 35 %. Jos Supercell olisi ollut seinäjokinen yritys, olisi kaupunki saanut pelkästään sen avulla yhteisöveroa noin 35 miljoonaa euroa vuonna 2019. Nyt Seinäjoen yhteisöverokertymä vuodelta 2019 oli yhteensä noin 45 miljoonaa euroa. Yksi yksisarvinen olisi siis lähes tuplannut yhteisöverokertymän.

Meillä Etelä-Pohjanmaalla on jo lupaavia startuppeja. Riittävä rahoitus alkuvaiheessa on näille tuleville menestyjille ensiarvoista. Siksi olemmekin ryhtyneet sanoista tekoihin. Kokoamme maakunnallista kasvuyritysten kiihdytysrahastoa, jonka avulla voidaan tukea lupaavia kasvuyrityksiä.  

Tämä on kutsu maakunnan elinkeinoelämälle, nyt on aika ponnistaa seuraavalle menestyspolulle. Me uskomme tähän unelmaan, mutta voimme onnistua vain yhdessä. Haastamme teidät samanhenkiset, yritysten kasvusta innostuvat liittymään mukaan. Are you in?

Keijo Koivu, sarjayrittäjä, selvitysmies, Seinäjoen yliopistokeskus, Fiban aluekoordinaattori, E-P
Tero Luoma, sarjayrittäjä
Timo Rantasaari, sarjayrittäjä

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 28.2.2022.