Suomea pidetään sukupuolten välisen tasa-arvon lipunkantajana kansainvälisesti. Olemmehan ensimmäinen maa Euroopassa, jossa naiset ovat saaneet äänioikeuden ja Maailmanpankin mukaan olemme onnistuneet edistämään naisten oikeuksia erittäin hyvin. Toisaalta alueidemme ja työelämämme sukupuolittumiskehitystä on ollut vaikea kääntää.
Etelä-Pohjanmaa on tunnettu yrittäjyydestään ja tilastojenkin valossa yrittäjien osuus työllisestä väestöstä on Suomen suurin. Kun katse kohdistetaan yrittäjyyden sukupuolijakaumaan, tilastot eivät näytäkään yhtä myönteisiltä. Etelä-Pohjanmaalla vain 27 % yrittäjistä on naisia, kun luku kansallisesti on 34 %.
On päivänselvää, ettei maakunnassa tai kansallisesti ole mahdollisuutta hukata resursseja ja sitä potentiaalia, joita nimenomaan naiset yrittäjyyteen tuovat. Naisyrittäjät luovat tärkeitä työpaikkoja, verotuloja ja palveluita Etelä-Pohjanmaalle ja toimivat merkittävänä osana paikallista yrityskenttää. Työelämän sukupuolittumisen vuoksi myös naisvaltaisilta aloilta saattaa jäädä uupumaan yrittäjyyden kautta syntyviä innovaatioita.
Monet yrittäjät tuovat esiin, etteivät halua tulla sukupuolitetuksi, koska kokevat ensisijaisesti olevansa yrittäjiä. Väitämme kuitenkin, että sukupuolta on syytä tarkastella yrittäjyyden yhteydessä. Tutkimusten mukaan naisyrittäjillä on vähemmän roolimalleja, suppeammat verkostot ja he saavat yrityksilleen vähemmän rahoitusta kuin miehet. Lisäksi naiset kantavat usein suuremman vastuun perheestä, jolloin perhe-elämän ja yrittäjyyden yhdistäminen on heille haastavampaa. Myös naisten itsevarmuus omista yrittäjyystaidoistaan on huomattavasti matalampi kuin miesten.
Haasteisiin naisyrittäjyydessä voidaan löytää ratkaisuja niin yksilöiden omasta toiminnasta kuin rakenteita muuttamalla. Jokainen meistä kuluttajista voi valita käyttävänsä usein pienyrittäjänä toimivien naisten tuotteita ja palveluita. Perheissä puolisot voivat ottaa tasapuolisemmin kantaakseen sekä kotitöitä että arjessa tarvittavaa välttämätöntä ja usein näkymätöntä suunnittelutyötä. Naiset voivat kehittää yritysvalmiuksiaan ja rakentaa verkostoja muiden yrittäjien kanssa. Tämä kaikki vahvistaa itsevarmuutta toimia yrittäjänä. Tätä kautta syntyy naisille roolimalleja, jotka vahvistavat tulevia yrittäjäsukupolvia.
Yksilöiden toimien lisäksi tarvitaan kannustavaa politiikkaa, jossa huomioidaan riittävästi tasa-arvoisen perhe-elämän tukeminen, kuten isyysvapaiden edistäminen. Talouspolitiikan päätösten tulisi ottaa huomioon pienyrittäjien arki esimerkiksi YEL-vakuutuksen joustavuuden tai muiden taloudellisten tukien kautta, kuten suuntaamalla rahoitusta naisvaltaisille aloille.
Etelä-Pohjanmaalla on onneksi kääritty hihoja naisyrittäjyyden haasteiden ratkaisemisessa useammankin naisyrittäjäverkoston ja hankkeen voimin. Esimerkkinä toimikoon Seinäjoen Rytmikorjaamolle syksyn aikana avattu, erityisesti naisyrittäjille tarkoitettu GENGREEN HUB Skaalaamo, jossa on mahdollisuus verkostoitua sekä kansallisesti että kansainvälisesti, oppia kestävästä yrittäjyydestä ja vaikuttaa yrittäjyyden eri sidosryhmiin. Jos kiinnostuit mahdollisuudesta, voit olla yhteydessä allekirjoittaneisiin ja liittyä Gengreeniläisiin!
Kirjoittajat työskentelevät GENGREEN –hankkeessa (1.1.2024 – 31.12.2024), jota rahoitetaan Interreg Aurora-ohjelmasta.
Ilona Myllyoja, tutkimusavustaja
Ada Trogen, väitöskirjatutkija
Heidi Åkerman, projektisuunnittelija
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 16.2.2024.