Epanet-blogi

Onko energiamurroksen reitti selvä?

Energiajärjestelmämme muuttuvat, kun siirrymme hyödyntämään uusiutuvaa energiaa. Hiilineutraali järjestelmä voi rakentua monin tavoin. Osa muutostavoista hyödyttää paikallisyhteisöjä enemmän, osa vähemmän.

Mahdollisuudet rakentaa oikeudenmukaista ja kokonaiskestävää järjestelmää on tunnistettava ja niihin on aktiivisesti tartuttava.

Tätä varten on tunnettava käytettävissä olevat energiantuotannon resurssit. Etelä-Pohjanmaalla on omat vahvuutensa uusiutuvan energian tuotannossa. Tätä potentiaalia hyödyntämällä alueella voidaan pyrkiä kohti energiaomavaraisuutta.

Liiketalouden kannalta energiantuotanto voidaan rakentaa eri tavoin. Uusiutuva energia mahdollistaa aiempaa hajautetummat ratkaisut ja uudenlaisetkin omistusjärjestelyt. Miltä näyttäisi esimerkiksi yhteisötalouteen perustuva eteläpohjalainen energiantuotannon malli? Tällöin eteläpohjalaiset olisivat enenevässä määrin energian tuottajia vaikkapa osuuskuntien kautta.

Uusien tuotantoyksiköiden kuten biokaasulaitosten tai tuulivoimaloiden laajemmat talousvaikutukset ovat usein esillä keskusteluissa. Esimerkiksi paikallisten yritysten työllistäminen rakentamisvaiheessa ja verotulokertymät tuotan­to­vaiheessa voivat olla merkittäviä. Suorien vaikutusten lisäksi uusi toiminta luo kerrannaisvaikutuksia: tarvitaan majoitusta ja päiväkoteja, ja työtulojen kasvu näkyy kulutuksessa.

Alueelle jäävään taloudelliseen hyötyyn vaikuttaa se, ovatko omistajat paikallisia vai esimerkiksi ulkomaisia toimijoita.

Energiaresurssit, liiketalou­den tavoitteet ja aluetalouksien kehityskulut asettavat uuden energiajärjestelmän kehittämiselle reunaehdot.

Reunaehdot osoittavat, miten ja missä uusiutuviin energialähteisiin perustuvia yhteisöenergian kuten energiaosuuskuntien hankkeita kannattaa toteuttaa.

Mahdolliset vaihtoehdot eroavat ympäristövaikutuksiltaan. Arviointeja tarvitaan tästäkin näkökulmasta, huomioiden tuotannon koko elinkaari. Vaikutukset hiilijalanjälkeen ja luonnon monimuotoisuuteen vaihtelevat energiantuotannon muotojen kesken.

Entä sosiaaliset vaikutukset? Nehän eivät rajaudu työllisyyteen tai yhteisöjen omistusosuuksiin. Miten alueella suhtaudutaan energiaosuuskuntiin? Mitä mieltä energiayhteisön ulkopuolelle jäävät paikallisyhteisön toimijat ovat uusista suunnitelmista?

Sopivimman järjestelmän luomisessa on huomioitava myös rakennustekniset rajoitteet ja maankäytön haasteet. Arviointien päätteeksi vertaillaan vaihtoehtoja. Johtopäätöksenä voidaan esittää, mihin suuntaan Etelä-Pohjanmaan energiajärjestelmää kannattaisi kehittää. Lopuksi on vielä mietittävä, miten hyvät suunnitelmat muutetaan käytännön toteutuksiksi.

Onko reitin suunnitteleminen mahdoton tehtävä? Ei suinkaan.

Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan korkeakoulutoimijat ovat tarttuneet työhön. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Ruralia-instituutti, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Vaasan yliopisto toteuttavat kaikki edellä luetellut arviot. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Korkeakoulut eivät toimi tässäkään työssä yksin, vaan siihen osallistetaan useita sidosryhmiä. Tiekartta kokonaiskestävälle energiasiirtymälle Etelä-Pohjanmaalle esitellään kesällä 2026. Me kirjoittajat toteutamme tässä HOKE-hankkeessa aluetalousvaikutusten arvioinnin.

Olimme tekemässä vastaavanlaista työtä muutama vuosi sitten Kaustisen seudulla. Tuolloin toimme esiin uusiutuvan energian tarjoamia hyötyjä maaseuduille. Puhuttiin maaseudun uudesta roolista. Omavaraisuuden ylittävä energiantuotanto nähtiin mahdollisena.

HOKE-hankkeessa erityistä on yhteisötalouden pohdinta. Yhteisötalous voi tarjota keinoja lisätä oikeudenmukaisuutta ja demokratiaa energiamurroksen toteutukseen.



Outi Hakala, väitöskirjatutkija
Susanna Kujala, tutkijatohtori
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 9.9.2024.