Hiilijalanjälkilaskenta on tulossa rakentamislakiin, mutta onko siihen valmistauduttu? Uusi rakentamislaki tulee voimaan vuoden 2025 alussa. Edellisen hallituksen aikana vuonna 2023 hyväksyttyyn rakentamislakiin ollaan kuitenkin ennen sen voimaantuloa tekemässä nykyisen hallituksen linjaamia muutoksia.  

Vuonna 2023 hyväksytyn lain mukaan rakennuksen aiheuttama hiilijalanjälki pitää arvioida rakennuslupavaiheessa, ja sille on määritelty käyttökohdeluokittain säädetyt raja-arvot. Lausuntovaiheessa ehdotettiin, että ilmastoselvitystä ja materiaaliselostetta ei esitetä rakentamislupavaiheessa dokumentaatiovaatimuksena, vaan käyttökohdeluokittaisesti säädetyn raja-arvon alittamista ja sen osoittamista vaadittaisiin vasta ennen rakennuksen käyttöönottoa. Tällä käytännöllä vältettäisiin rakentamislupavaiheen laskennan lähtötietojen epätarkkuus ja puute. Käyttöönottovaiheeseen siirretty hiilijalanjäljen tarkistus helpottaisi myös lain käyttöönoton aikataulua ja varmistaisi laskentatietojen oikeellisuutta.

Huhtikuun lopulla tulikin tieto, että lausuntokierroksen jälkeen hiilijalanjälkilaskennan sisältävä rakennuksen ilmastoselvitys säädettiin toimitettavaksi vasta lopputarkastuksen yhteydessä. Myös aikatauluihin tuli helpotuksia. Rakennuksen hiilijalanjälkilaskennan sekä tietomallimuotoisen rakentamisluvan voimaantulo siirtyivät vuodella eteenpäin siten, että niitä vaaditaan 1.1.2026 alkaen. Myös rakennusluvan kolmen kuukauden käsittelyaikatakuun voimaantuloa siirrettiin alkamaan 1.1.2026. Muilta osin korjattu rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025.

Uudistetun lain myötä myös rakennuksen materiaaliseloste muuttuu rakennustuoteluetteloksi. Se tarkoittaa, että rakennusmateriaalien sijaan seurataan rakennustuotteiden määrää. Tämä helpottaa osaltaan rakennustuotteiden uudelleenkäyttöä.

Useiden asetusten valmistelu on vielä kesken. Muun muassa purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitykseen sekä rakennuksen ilmastoselvitykseen liittyviä osuuksia tarkennetaan vielä. , joten oli odotettua, että vielä valmistelussa olevien asioiden toimeenpano siirtyy eteenpäin. Lain käytännön toteutuksessakin on vielä paljon epäselvyyksiä. Niin yritykset kuin julkinen sektorikin ovat vielä odottavalla kannalla. Hiilijalanjäljen laskentaan on olemassa useampia kaupallisia laskentaohjelmia. Ympäristöministeriö on julkaissut oman laskentaohjelmamallinsa, joka sopii mm. alustavaan hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen arviointiin.

Myös monet muut asetustekstit, kuten asetus kansallisesta CO2-päästötietokannasta ja vähähiilisyyden raja-arvoista käyttökohdeluokittain, ovat vielä valmistelussa. Niiden valmistelu alkanee vasta ilmastoselvitysasetuksen valmistuttua. Vielä on myös epäselvää, miten rakennuksen vähähiilisyyden arviointi tuottaisi kaikkein uskottavimmin todennettua tietoa ja mitä asioita vähähiilisyyden sääntelyssä voi uskottavasti esittää. Pohdittavana on myös, miten pystytään todentamaan esimerkiksi hiilikädenjälki ja energian käytön todelliset päästöt. Arvioinnin tai laskennan lähtötietoihin liittyy myös monenlaisia luonnollisia epävarmuustekijöitä, jotka pitää tunnistaa ja osata huomioida.

Yksityisten omakotitalorakentajien ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan. Hiilijalanjälkilaskentavaatimus tulee koskemaan rakennusalan yrityksiä ja rakennuttajia eli ammattimaista rakentamista. Yksityisten omakotitalojen rakentamista, joka toteutetaan omana työnä, lakimuutos ei tule koskemaan.

Virpi Palomäki, FT, dos
Tampereen yliopisto
Arkkitehtuurin yksikkö

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 20.5.2024.