Aloitin maaliskuun alussa asiantuntijana Seinäjoen yliopistokeskuksella DATOS-hankkeessa. Hankkeen tavoitteena ovat yliopistokeskuksen ja Etelä-Pohjanmaan yritysten välisen yhteistyön lisääminen, alueellisten koulutustarpeiden kartoittaminen ja ennakointi, sekä yritysten uusien teknologioiden käyttöönoton tukeminen.

Hankkeen myötä olen kuluneen puolen vuoden aikana keskustellut lähes kolmenkymmenen toimitusjohtajan, tietohallintojohtajan tai muun ohjelmistoalan vastuuhenkilön kanssa alan haasteista, osaamistarpeista ja tulevaisuuden näkymistä.

Päällimmäisinä huolina ohjelmistoalan toimijat Etelä-Pohjanmaalla näkevät poikkeuksetta haasteet rekrytoinnissa sekä osaajien löytämisessä. Pandemian aiheuttaman etätyön nousun ansiosta sijainnin merkitys luovan työn tekemisessä on menettänyt merkitystään. Siten Etelä-Pohjanmaan ohjelmistoalan yritysten ja muiden toimijoiden kilpailijoita rekrytointimarkkinoilla ovat myös Etelä-Suomen suuret ohjelmistotalot ja viime kädessä koko maailma. Useissa yrityksissä osaajapula nähdään myös kasvua rajoittavana tekijänä.

Ohjelmistoalan osaajapulaan on onneksi luvassa orastavaa helpotusta parin vuoden aikajänteellä, sillä kuten tiedämme, Seinäjoen ammattikorkeakoulu käynnisti tietotekniikan insinöörikoulutuksen uudelleen viime syksynä.

Myös Tampereen yliopisto on juuri aloittanut Seinäjoen yliopistokeskuksella kaksivuotiset tietopohjaisten web-järjestelmien maisteriohjelmat, joista valmistuu tietotekniikan diplomi-insinöörejä ja tietojenkäsittelyn maistereita. Kyseiseen koulutukseen voi hakea myös ensi keväänä.

Näiden lisäksi Seinäjoen yliopistokeskuksella starttaa ensi vuoden aikana Ohjelmisto-osaamista joustavasti työelämään -hanke, jossa pyritään täsmäkouluttamaan ohjelmistoalalle uutta työvoimaa. Tavoitteena on löytää täydennyskoulutukseen ohjelmisto- tai sitä soveltavalla alalla jo olevia, siellä olleita ja alalle pyrkiviä osaamistason nostamisesta kiinnostuneita henkilöitä. Hankkeen koulutuksen tuottaa Tampereen yliopisto ja paikkoja koulutukseen on varattu noin 30.

Toivon mukaan mahdollisimman moni mainituista koulutuksista valmistuneista paikkaa omalta osaltaan Etelä-Pohjanmaan yritysten osaajapulaa. Mutta koska kilpailu osaajista on kova ja työmarkkinat eivät tunnusta maakuntarajoja, täytyy meidän Etelä-Pohjanmaalla tunnistaa ja hyödyntää paikallisia vahvuuksiamme, joiden avulla houkutella uusia osaajia ja pitää nykyiset tyytyväisinä.

Eräs haastattelemani tietohallintojohtaja totesi rekrytointihaasteita tuskaillessaan: ”Etelä-Pohjanmaata ei varsinaisesti mielletä Suomen Piilaaksoksi”. Ei ehkä vielä, mutta monet muutkin asiat täällä on totuttu laittamaan itse kuntoon. Kannustankin alueemme ohjelmistoalan yrityksiä ja muita toimijoita verkostoitumaan ja yhdessä kehittämään ohjelmistoalan olosuhteita sellaisiksi, että ala sekä vetää että pitää osaajia. Siten tuemme osaltamme maakuntamme kilpailukykyä ja elinvoimaa.

Mikko Auranen
Asiantuntija
Tampereen yliopisto, Seinäjoen yliopistokeskus

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 26.9.2022.