Punamulta viittaa maaseutuun ja perinteeseen. Maaseudulla on luonnonläheisyyttä, ja perinne luo jatkuvuutta. Molemmat ovat kestäviä arvoja. Punamullalla maalattujen pohjalaistalojen arvoa kannattaa kestävän kehityksen näkökulmasta ylläpitää ja jatkaa. Mutta kannattaako sitä kopioida? Punamultarakennuksia on rakennettu eri mittakaavoissa, on pientaloja, rivitaloja, jopa uusia puukerrostaloja. Siirtääkö punamullan punainen väri perinteen ja luonnonläheisyyden myös uusiin rakennuksiin?     

Pohjalaistalojen katot rakennettiin alun perin puusta, päreistä ja laudoista. Kestävän rakentamisen kannalta ei ole enää järkevää tehdä puisia kattoja. Ruutuikkunoitakin on kopioitu siitä huolimatta, että pieniruutuisten ikkunoiden valmistaminen on nykyisin kokolasi-ikkunoita kalliimpaa. Irrallisilla valepuitteilla ikkunoista on yritetty saada perinteen mukaisia. Pelkän ulkonäön tavoittelu ei kuitenkaan ole kestävää. Perinnerakennus perustettiin aluksi maanvaraisesti tai pelkkien kivien päälle, myöhemmin jykevien luonnonkivipaasien päälle. Mikään näistä perustamistavoista ei vastaa enää nykyrakentamisen tavoitteita.

Perinnerakentamisessa on monia hyviä periaatteita, joita voi soveltaa, mutta joita ei kannata suoraan kopioida. Monet Kuortaneen pohjalaistalojen kuistit ovat esimerkkejä kestävästä rakentamisesta. Kuistit on toteutettu siten, että ulkoportaat jäävät katoksen alle suojaan säältä. Ne eivät siis ole kuistirakenteen ulkopuolella, vaan upotettuna kuistirakenteen sisään. Tällainen porrasratkaisu lisää säänkestävyyden ohella myös käyttöturvallisuutta. Hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella on mahdollista luoda ratkaisuja ilmastonmuutoksenkin tuomiin ongelmiin.    

Uudet ideat syntyvät ja kehittyvät usein ensin kädentöinä. Perinnerakentaminenkin on ensisijaisesti käsityötä. Teollinen tuotanto kopioi usein käsityönä valmistettuja tuotteita, suoraan tai epäsuorasti. Kopioiminen ja monistaminen vastaavat pikemminkin kulutuksen tarpeisiin kuin kestäviin arvoihin. Ilman syvällistä perehtymistä syntyy ratkaisuja, jolla ei ole kestävää jatkuvuutta. Uusimman puurakentamisen ääriesimerkit saattavat lähestyä kitschin rajoja. Ne jäljittelevät ja toistavat perinteestä tuttua kaavaa, mutta eivät vastaa ajan haasteisiin.

Lupaava uusi puurakentamisen tuotekehittely liittyy esimerkiksi biopohjaisiin liima-aineisiin. Kalustelevyinä tuotteita on jo markkinoilla. Perinteisistä hirsiliitoksista on ammennettu inspiraatiota massiivipuulevyjen lohenpyrstöliitoksiin. Puuliitokset pienentävät puurakenteiden hiilijalanjälkeä. Ne ovat myös helpommin korjattavissa ja kierrätettävissä. Nykyaikainen puutuotekehittely edistää ympäristöystävällisen suuren mittakaavan puurakentamisen yleistymistä.      

Musta on ollut viime aikoina julkisivujen muotiväri. Uusissakin rakennuksissa jo näkyy, miten auringonvalo on kuumentanut ja vahingoittanut rakennuksen mustaa julkisivupintaa. Mustan hirsiseinän pihka on auringonpaahteessa sulanut ja valunut seinää pitkin. Sopivan materiaalin, jopa sopivan värin, valinta vaikuttaa rakentamisen laatuun. Kustannustehokkuus suhteessa laatuun ja luontoarvoihin on kestävän kehityksen mukaisessa rakentamisessa oleellista.

Anne-Marjo Panu
Arkkitehti SAFA
Väitöskirjatutkija
Tampereen yliopisto

anne-marjo.panu (a) tuni.fi

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 8.6.2024.