Joko-tai -ajattelun mukaisesti metsät pitäisi joko avohakata tai ennallistaa. Rakennukset pitäisi joko purkaa tai rakentaa vain uutta. Ääripäissä kulminoituvat ajattelun ylilyönnit ja ristiriidat. Maailmalla on jo esimerkkejä laajoista metsityshankkeista, jotka ovat onnistuneet hyvin. Istutuksilla ei pystytä kuitenkaan kompensoimaan loputtomasti luonnonvarojen ylikulutusta.  

Luonnon ja ihmisen suhde näkyy rakentamisessa. Taianomaisesti leijuvat rakenteet uhmaavat luonnonlakeja ja lisäävät rakentamisen kustannuksia. Ilmastonmuutos aiheuttaa rakenteille yllättäviä kuormituksia, joita ei osata välttämättä ennakoida.

Aivastelen ja yskin suojellussa rakennuksessa. Myrskytuuli ja viistosade ovat kastelleet ulkoseinän ja aiheuttaneet kosteusvaurion. Korjausrakentamisen oppien mukaisesti seinää pitäisi purkaa ainakin metrin verran vauriokohdan ympäriltä. Tässä tapauksessa se tarkoittaa koko myrskytuulten puoleista seinää. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet rakennuksille ovat merkittävät.

Perinnerakennukset on rakennettu luonnon olosuhteita mukaillen, niihin sopeutuen.  Perinnerakentaminen tarjoaa edelleenkin hyvän mallin modernin puurakentamisen kehittämiselle. Useampia vuosikymmeniä tyhjillään olleet rakennukset ovat vieläkin hyödynnettävissä. Ongelmallisempia saattavat olla rakennukset, joita on myöhemmin korjattu nykyaikaisilla korjausmenetelmillä.   

Perinnerakennusten tila- ja rakenneratkaisut ovat pelkistettyjä ja perinteinen elämäntapa kohtuullinen. Kartanoitakin rakennettaessa on käytetty kierrätysosia ja kierrätysmateriaaleja. Nykyisillä suuren mittakaavan puurakennuksilla on taipumus  kehittyä monimutkaisiksi, kompleksisiksi. Pelkistäminen luo kustannustehokkuutta, ja pitkä elinkaari on helpompi saavuttaa.

Jos suomalaista metsää kaadetaan, kannattaa käyttää sitä rakentamiseen. Puu rakennusmateriaalina edistää kestävää kehitystä. Puurakennuksissa ja luonnonmateriaaleista rakennetuissa rakennuksissa luonto on läsnä. Vuodenkierto näkyy puun vuosirenkaina, oksina puupinnoilla. Puurakennuksissa ilmentyy yhtä aikaa sekä luonto että kulttuuri.

Anne-Marjo Panu
Arkkitehti SAFA
Väitöskirjatutkija
Tampereen yliopisto

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 14.11.2022.