Ruokapalveluilla on merkittävä rooli suomalaisten vastuullisten ruokailutottumusten edistämisessä. Suomalainen syö ulkona keskimäärin 165 ateriaa vuodessa, ei pelkästään juhlassa, vaan myös arjen keskellä. 

Paikallisten, sesonginmukaisten ja ekologisesti kestävien vaihtoehtojen tarjoaminen voi inspiroida asiakkaita tekemään vastuullisia valintoja myös omassa arjessaan. Näistä vastuullisista teoista on kuitenkin tärkeää viestiä selkeästi ja kiinnostavasti.

Mutta miksi ruokapalveluiden kestävyyteen tulisi kiinnittää huomiota muuten kuin kuluttajien ohjaamisen vuoksi? Kestävä toiminta vähentää ruokahävikkiä, pienentää ympäristövaikutuksia ja tukee lähialueiden taloutta. Samalla se voi parantaa asiakastyytyväisyyttä ja jopa lisätä kustannustehokkuutta.

Kouluruokailu on tärkeä osa jokaisen lapsen päivää, mutta harva pohtii, mitä keittiön puolella tapahtuu. Esimerkiksi niinkin arkinen asia kuin tarjotin voi olla yllättävän iso tekijä ympäristön ja työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Tarjottimien käyttö vaatii paljon resursseja: niiden pesemiseen kuluu vuodessa kymmeniä tuhansia litroja vettä, huomattava määrä sähköä sekä pesuainetta. Lisäksi niiden jatkuva käsittely kuormittaa työntekijöitä fyysisesti.

Entä jos tarjottimet jätettäisiin kokonaan pois? Aluksi asia voi herättää vastarintaa, mutta tarjottimettomuus voi tehdä ruokailusta sujuvampaa ja kestävämpää. Resurssien säästämisen lisäksi se pienentää keittiöhenkilökunnan fyysistä rasitusta ja vähentää ruokahävikkiä, sillä ruokailijat ottavat usein harkitummin ruokaa ilman tarjotinta. Tämä yksinkertainen muutos voi saada aikaan suuria vaikutuksia – niin ympäristölle, työntekijöille kuin taloudellekin.

Ruokahävikki on jo pitkään ollut yksi ruokapalveluiden suurimmista haasteista. Hävikki ei ole pelkästään taloudellinen ongelma, vaan se myös kasvattaa ympäristökuormaa. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden päästöt ovat hukkaan heitettyjä, jos tarjottu ruoka päätyy jätteeksi. Ympäristön hyväksi tehdyn konkreettisen teon lisäksi hävikin vähentäminen parantaa myös ruokapalveluiden kustannustehokkuutta.

Energiankulutuksen pienentäminen vähentää merkittävästi ruokapalveluiden ympäristövaikutuksia. Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen, laitteiden optimointi ja vedenkulutuksen tarkempi hallinta voivat paitsi vähentää hiilidioksidipäästöjä, myös laskea ruokapalveluiden toiminnan kustannuksia. Henkilökunnan koulutus energiatehokkaisiin toimintatapoihin on olennainen osa vastuullisuuden kehittämistä.

Pelkkä tekojen tekeminen ei kuitenkaan riitä, niistä on myös osattava kertoa. Ruokapalveluiden vastuullisuusviestintä voi lisätä asiakkaiden tietoisuutta ympäristöhaasteista ja kannustaa heitä vastuullisiin valintoihin. Viestinnän on oltava avointa, totuudenmukaista, konkreettisiin tekoihin perustuvaa ja sen kehittämiseksi on tehtävä jatkuvasti töitä. Hyvin suunniteltu ja toteutettu vastuullisuusviestintä voi parantaa organisaation mainetta, vahvistaa asiakassuhteita ja sitouttaa sidosryhmiä yhteisiin tavoitteisiin.

Ruokapalvelut ovat avainasemassa näyttämässä tietä kohti vastuullisempaa ruokailukulttuuria ja kestävämpää tulevaisuutta. Pienilläkin muutoksilla voidaan saavuttaa suuria tuloksia sekä ympäristön, talouden että hyvinvoinnin näkökulmasta. Yhdessä tehden ja tiedostaen voimme rakentaa ruokailutottumuksista kestävämpiä –  ateria kerrallaan.

Artikkeli on kirjoitettu osana Euroopan unionin osarahoittamaa Kestävä ja vastuullinen Ruokaprovinssi -hanketta.

 

Leena Viitaharju, projektipäällikkö

Merja Lähdesmäki, vanhempi tutkija

Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 9.12.2024.