Ruoan merkitys osana kaupunkien toimintaa on kokenut uudenlaisen arvonnousun. Pandemiat ja geopoliittiset kriisit ovat nostaneet ruokaturvan merkitystä. Ilmastonmuutoksen myötä ruokajärjestelmien päästöjen vähentäminen, ruokahävikin torjunta ja ilmastoviisaan ruokavalion edistäminen ovat tärkeitä strategisia painopisteitä.

Ruoka on noussut myös entistä tärkeämmäksi osaksi kaupungin ja lähiseutujen asukkaiden identiteettiä ja hyvinvointia. Olemme aidosti ylpeitä lähituotannosta, olipa kyse sitten pienviljelijöistä tai alueemme isojen toimijoiden panostuksesta vaikkapa ruokaturvaan, tuotantoketjun läpinäkyvyyteen tai hiilineutraalisuuteen. Monipuolistuva ravintola- ja kahvilatarjonta lisää viihtyvyyttä sekä kaupungin vetovoimaa, myös tapahtumakaupunkina.

Näitä kaikkia asioita käsitellään jäsennellysti kaupunkiruokastrategioissa, joiden tavoitteena on ohjata ja tukea kaupunkiorganisaation toimenpiteitä ja päätöksiä.  Ruokamaakunnan keskuksena myös Seinäjoen kaupunki tarvitsee oman kaupunkiruokastrategiansa. Sitä laaditaan parhaillaan Turun ja Tampereen yliopistojen yhteistyönä, sidosryhmiä tarkalla korvalla kuunnellen. Hanke saa rahoituksensa EU:n Kestävän kaupunkikehittämisen rahoituksesta.

Ruokaketjulla on tunnetusti keskeinen rooli osana elinvoimaista Etelä-Pohjanmaata. Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan ruoka-alalla työskentelee 18,3 % maakuntamme työllisistä – enemmän kuin missään muussa Suomen maakunnassa. Samoin Etelä-Pohjanmaalla ruokasektorin tuottama noin 15,8 % osuus maakunnan arvonlisäyksestä on Suomen suurin.

Turun ja Helsingin yliopistot, West Finland European Office ja Seinäjoen yliopistokeskus järjestivät Benchmarking Urban Food Strategies in Europe -seminaarin Brysselissä 4.12.2024. Kutsuseminaarin motivaattorina oli Seinäjoen kaupunkiruokastrategian työstäminen.

Tilaisuuden tavoitteena oli oppia muiden kokemuksista. Esimerkiksi Malmön kaupungin kestävään ruokatuotantoon keskittyvä strategia on mahdollistanut mm. yli 50 % kasvun luomutuotteiden käytössä viimeisen 20 vuoden aikana ilman budjetin paisumista. Toimenpiteinä ovat olleet esim. lihan osuuden vähentäminen, satokauden kasvisten ja kalan käytön lisääminen sekä ruokahävikin pienentäminen. Ruokastrategian onnistumisen avaimena on ollut kaupungin johdon pitkäjänteinen sitoutuminen sen tavoitteisiin ja toimintaan.

Ilmasto- ja kestävyyspolitiikan onnistuminen vaatii päätöksenteon läpinäkyvyyttä, päättäjien jalkautumista yhteisöön ja asukkaiden vahvaa sitouttamista yhteisiin tavoitteisiin. Kansalaisten täytyy saada olla aktiivisesti mukana rakentamassa alueensa tulevaisuutta.

Seminaarissa kävi ilmi, että suurin osa olemassa olevista kaupunkiruokastrategioista keskittyy vain suurten kaupunkien omiin ruokaympäristöihin. Niistä näyttäisi puuttuvan lähes tyystin yhteydet lähiympäristön alkutuotantoon. Kuitenkin Euroopan ruoantuotanto tapahtuu suurelta osin pieniä ja keskikokoisia kaupunkeja ympäröivillä maaseutualueilla. Seinäjoen tekeillä oleva kaupunkiruokastrategia tulee olemaan arvokas esimerkki siitä, kuinka kaupunkiympäristö on sekä taloudellisesti että kulttuurisesti tiiviissä yhteydessä ympäröivään alkutuotantoon.  Tavoitteenamme on vahvistaa Seinäjoen kaupungin roolia eurooppalaisten ruokakaupunkien verkostossa. Haluamme tuoda Seinäjoen ainutlaatuiseksi esimerkiksi kaupungin ja sitä ympäröivän ruokamaakunnan hedelmällisestä yhteistyöstä.

Seinäjoen kaupunkiruokastrategian laadintaan on hyvät eväät!

Professori Anu Hopia ja projektiasiantuntija Nanna Rintala, Turun yliopisto/Elintarvikekehitys Etelä-Pohjanmaalla -ryhmä

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 20.1.2025.