”On tärkeätä välittää tietoa päätöksentekijöille, jotta politiikassa saataisiin hyödynnettyä tieteellistä tietoa. Ja kansalaisille, jotta he hyödyntäisivät sitä omassa elämässään. Tämä on tärkeätä kaiken informaatiokohinan keskellä.” Näin kiteyttää akateemikko Ilkka Niiniluoto haastattelussaan, jonka otsikkona on: Sivistys on itsensä elinikäistä kehittämistä. Haastattelu on julkaistu Suomen Akatemian Tietysti.fi -sivustolla.
Tutkitusta tiedosta on tarpeen kertoa, jotta sitä voidaan hyödyntää. Siksi olemme kirjoittaneet näitä Epanet-puheenvuoroja ensin Ilkassa ja sitten Ilkka-Pohjalaisessa syksystä 2019 lähtien kesätaukoja lukuun ottamatta viikoittain. Kaikilla puheenvuorojen kirjoittajilla on jokin kytkös Etelä-Pohjanmaan tutkimusverkosto Epanetiin ja Seinäjoen yliopistokeskukseen. Puheenvuorot ovat hyvä ikkuna siihen, mitä eteläpohjalaisessa tiedeyhteisössä tapahtuu. Sillä vaikka meillä ei ole omaa yliopistoa, emme tosiaankaan ole sivussa tiedon ja tutkimuksen valtavirroista.
Etelä-Pohjanmaalla on läsnä viisi yliopistoa ja kaksi tutkimuslaitosta. Tarjonnassa on tutkimusta, koulutusta ja kehittämistä. Tiede on lähtökohtaisesti kansainvälistä. Tieto liikkuu ja tiedon tuottajat liikkuvat. Hyvä niin, sillä uutta tietoa syntyy vain vuorovaikutuksessa.
Kannattaa muistaa sekin, että Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto tarjoaa kahdeksan yliopiston avointa yliopisto-opetusta kaikille kiinnostuneille ja että maakunnassa on oma, laadukas ammattikorkeakoulu.
Oppia haetaan aktiivisesti myös maakunnan ulkopuolelta. Vuoden 2020 tilastojen mukaan Etelä-Pohjanmaalla syntyneillä 25–34-vuotiailla on maan toiseksi eniten korkeakoulututkintoja. Vain Pohjanmaalla syntyneillä on enemmän. Rintaa röyhistävä tieto molemmille maakunnille, eikö totta? Mutta olemmeko valmiita tarjoamaan työpaikkoja ja tilaa hengittää näille korkeakoulutetuille osaajille, jotta he voisivat perheineen palata elämään ja asumaan täällä? Entä miten suhtaudumme tänne opiskelemaan tuleviin ulkomaalaistaustaisiin, joilla olisi halu jäädä töihin alueelle?
Niiniluodon sanoin sivistys on itsensä kehittämistä. Siihen pystyy jokainen, eikä kyse ole vain oppilaitoksista hankitusta tiedosta, tosin ei siitä haittaakaan ole. Ihminen voi olla sivistynyt kiertokoulupohjalta ja sivistymätön tohtorikoulutuksen jälkeen. Eteläpohjalaisilla on selvästi vahva taipumus sivistykseen. Siitä kertovat esimerkiksi lukuisat kulttuuritapahtumat, aktiivinen järjestötoiminta ja into osallistua kansalaisopistojen kursseille. Mutta viilattavaakin on. Omia särmiään voi kukin itse miettiä kammionsa hiljaisuudessa.
Vapaa Sivistystyö ry teetti kesällä 2024 sivistysbarometrin, jonka kyselyyn vastasi yli tuhat suomalaista. Barometrin mukaan 91 % vastaajista on sitä mieltä, että ”Suomessa tulee huolehtia, että ihmisillä on taustastaan, asuinpaikastaan, iästään tai varallisuudestaan riippumatta mahdollisuus kehittää itseään”. Saman kyselyn mukaan 71 % arvioi yleissivistyksen rapautuneen Suomessa. Lukutaidon tai luetun ymmärtämisen heikkenemisestä on huolissaan 66 % vastaajista ja 63 % kantaa huolta elämänhallinnan taidoista.
Sivistyksestä, kulttuurista, taiteesta ja tieteestä on syytä pitää kiinni, sillä ilman niitä yhteiskunta rapistuu. Tieto ja sivistys tuovat valtaa. Sellaista valtaa, joka on parempaa, rakentavampaa ja terveempää, kuin pelolla ja uhkailulla tuotettu. Sen huomaa maista, joissa totalitäärinen valtakoneisto kieltää osalta kansalaisiltaan sukupuoleen perustuen tai muista syistä oppimisen ja jopa puhumisen. Sellainen ei tuo kenellekään mitään hyvää. Ei edes vallan käyttäjälle.
Nina Harjunpää
erikoissuunnittelija
Epanet-verkosto, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 30.12.2024.